En ganska vanlig dag

Elämä on ihanaa koska matikankoe on ohi. Ja ehkä kiitettävin arvosanoin. Kokeessa oli jotain binomijuttuja ja toisen-, sekä kolmannen asteen yhtälöitä. Tarpeeksi kauan kun laskinta tutkii ja sillä vekslaa niin vastaukset todistettiin oikeiksi. Laskin on paras keksintö. Ja onhan sitä hyvä alkaa opettelemaan käyttämään koetta tehdessä. Ratkaisu, tekijä ja laajennustoiminnot ovat kultaa ;)

Ja näyttämötyön äänien teko saa hetkeksi jäädä kun näytelmän toinenkin esitys peruttiin yhden päänäyttelijän sairastumisen vuoksi. Pelasti viikonloppuni. Toisaalta, jos se olisi nopeammin ohi niin ei tarvitsisi panikoida milloin se on. Ei toivottavasti ennen joulua :>

Ruotsin koe, tänäaamuna. Olin aamulla ja eilen illalla lievästi (siis tosi vähän) hädissäni, sillä tuntui että sanoja oli liikaa enkä millään ehdi lukea niitä, saatikka oppia. Tämä ns. hätä johtui siitä että joutuisin hieman kiperään tilanteeseen, jos numero ei ole 9-10 tasoa, sillä olen vaihtanut itseni A-ruotsiin (eli pitkään). No, koe oli sikahelppo, taino en osannut kaikkea, sillä teemasanastot, mutta kokeen teki puolessa tunnissa ja sitten tarkistin minkä jaksoin. Matikka ja ruotsi ovat kai menneet ihan hyvin. Olen tyytyväinen jos eivät ole alle 9. Espanja nyt meni miten meni ja historia menee miten menee... Men jag mår bra! :3

Mitämitämitä!?!? Kaikki lahjat, jotka miun oli käytännössä ''pakko'' ostaa ja ei niin pakko, on nyt hankittu! Henkilööitä joille lahjat hankin taisi tulla 7. Kohta on kaikki valmista. Jee :> Mutta pian kaikki on pakattu. Mitä mie silloin teen. Tämä on vain niin kivaa! Ainankin paketit on miun mielestä kauniita, jossei sisältö miellytä. No, olen minä ihan tyytyväinen. Suhtkoht.

Tämän illan tuotokset. Ei saa kurkkia lahjansaajia >:)

Whaaa! :''< I feel so bad for Artie (Glee, s4e10). Oh my.. This is awful episode. OHMYGOOOSH! BURT NOOOO! Uiw :3 Kurt/Blaine duet. This is what I've been waiting for since they broke up! WHOAAAH! Something I didn't except! Sam and Brittany got married! What's happenin'? Marley's mother - awws :'3 - brought tears in my eyes. Oh my goosh. I hope that Sue isn't gonna take those presents back. Marley and her mom lookd so happy and I got so happy that the tears came back. BURT LET KURT AND BLAINE SIT NEXT TO EACH OTHER PLZ! Blaine still has that light in his eyes when he looks at Kurt. Precious :> Oh, their marriage wasn't actually real.

Okei. En erityisemmin, okei en yhtään, välitä Michael Bublén ulkonäöstä. Mutta se ääni. Mikä mahtavuus! Soundi on mahtava. Voisin kuunnella yöt ja päivät. Joululevyä ainakin. Bublén ääni = eargasm. Siriusly. Just perfect tämä musiikkigenre ♥

Viikonlopun musikaalihatkat menivät mielestäni hyvin. En malta odottaa esitystä! Mie olen vaan taas niin innostunut niistä moniäänisistä lauluista ja siitä että pääsin sittenkin näyttelemään. Vaikka enhän minä osaa näytellä, mutta kaipa se ihan tarpeeksi tunteella menee.

Justinilta tulee akustinen levy tammikuussa :> Niin ja ostin tänään Under the Mistletoen

Pakko, vaikkei vielä vähää aikaa miu tarttekaa laulaa :D

12.12.12

Once in a while I feel happy. I'm feelin' happy now.

Olen erittäin, erittäin iloinen koska suurimmat joululahjapulmani on ratkaistu. Taino.. Olen edelleenkin sitä mieltä etteivät lahjansaajat välttämättä ole yhtä innoissaan lahjoistaan kuin minä, mutta ehkeivät he siihen kuole (paitsi jos ovat sellaisia jotka saavat raivo-/pettymyskohtauksia saadessaan huonoja lahjoja). Äidin, Heidin ja Tiian lahjat ovat kirjeineen jo valmiit ja paketeissaan, mutta Oskarin, iskän, Jennyn ja Hinnan lahjat ovat vielä puolimatkassa. Okei, hinnatiiaheidi-lahjat ovat oikeastaan päähänpistoja, koska en aluksi siis olettanut antavani lahjoja mitenkään erityisemmin. Sainpa huomata että njahas, täähän on kivaa kunhan se lähtee rullaamaan. Ei ne lahjat välttämättä mitään kullan arvoisia ole mutta hei, lahjoja silti.
Toinen asia joka sai minut iloiseksi on se, että vaihdoin äidinkielen kakkoskurssin viimeiseen jaksoon ja kevensin siinä samalla viidettä jaksoa hieman. Viides jakso olisi ollut tuskainen A1-englannilla, B2-saksalla, A1-ruotsilla, pitkällä matikalla ja äidinkielellä. Äidinkielen siirto oli hyvä juttu. Gut gut super gut allez super gut.

Tämä laitteistotekniikkaprojekti stressaa ihan sikana. Ja se pettymys sen ohjaajan kasvoilla ja äänessä. Aah, ihme etten itkenyt. En ollut saanut hirveästi aikaiseksi äänissä, mutta enhän mie osaa. Olisi kuulemma pitänyt kysyä aikaisemmin. No en minä tiennyt! Inhottaa suunnattomasti. Paljon. Tosi paljon. Niin paljon että haluaisin olla näkemättä ketään näytelmäprojektista. :'<

Huomenna espanjan koe, perjantaina matematiikka. Lukuinto pohjamudissaan. Fiilis on vielä ainankin hyvä.

Mite mie oon aina sellasella asenteella kun joku laittaa miulle viestiä, että onkohan se nyt laittanut väärälle henkilölle. Jos henkilö ei siis ole kovin läheinen. Tätä tapahtuu aina. Se on inhottavaa. Mutta pakko vaan aina yrittää ajatella että minulle se on tarkoitettu, koska se voi olla tärkeää.

Ja niihei! Älkää pettykö miu lahjoihi. Olkaa positiivisella mielellä että ainanki hankin jotakin.

minä tänään.

ok.

Joulun odotus on tänävuonna ihan outoa. Joulukalenterinani toimii koeviikko ja muut toimet ja tapahtumat. Ja viikonloppujen odotus. Huoh.

Istun tässä koulun käytävän penkillä kuunnellen hyvää musiikkia. Jos miulla olisi ollut muistitikku mukana, olisin nyt varmaankin jollain tietokoneella etsimässä ambientteja tuohon näytelmään. Mutta hahaha enpäs älynnyt. Väsyttää ihan sikana. Vaikka tämän koulupäivän pitäisi loppua kahden oppitunnin päästä (15.35) niin päivä tuntuu edelleen todella pitkälle. En mie enää tiedä mistä mie kirjoittaiiin blogiin. Taino, kun eilisen ongelmat ovat myös tämän päivän, sekä huomisen ongelmia. Eikä mitään erikoisen hyviä juttuja näissä päivissä ole. Yksi on: en myöhästynyt tänään koulusta. Jee.

En millään malttaisi odottaa joululomaa. Siriusly. Odotan lomaa tosipaljon, mutta en myöskään malttaisi odottaa ensi jaksoa. Ehkä haluankin vain eroon tästä jaksosta. Seuraavassa jaksossa pääsen lukemaan jälleen englantia ja fysiikkaa ja 'uutena' uskontoa.  Noiden kolmen lisäksi ohjelmassa on pitkän matikan kolmoskurssi (geometria, eikai siellä tartte muuta ko numeroita :'o ) jota en erityisemmin odota, mutta toisaalta tämä kakkoskurssikin on kiva, kun viimeisellä tunnilla aloin tajuamaan korkeamman asteen yhtälön kanssa käytettävän jakokulmajutun.

Hmm. Olen aivan normaali tyttö. Eikö jokaisen tytön unelmana olekin omistaa yli 600€ edestä (n. 36 kpl) solmukkeita (solmuke, rusetti)? En siis tosiaankaan vielä omista kuin yhden, mutta tykkäisin kyllä :3 Someday.

Okei. Miun seuraava musiikkisijoitus tulee olemaan huuliharppu. Mie haluaisin huuliharpun. Se olisi kiva, ehkäpä jo joululomalla sen ostan. Seuraavina ja kalliimpina listallani ovat (tenori)saksofoni, banjo, klarinetti, poikkihuilu, trumpetti, harmonikka, sello ja tottakai piano. Kalliiksi tulee. Saksofoni tai klarinetti (miksei oboe ja muukin sellainen) olisi ihan sikakiva. Voisin sitten alkaa itsekseni opettelemaan.

okei. loppu. koska yö.

Etsii...

...etsii, etsii ja löytää.

Ei toimi. Etsin mutten löydä. Jos ja kun mieleeni tuleekin ideoita, alan epäröimään. No, kohta ei ole aikaa epäröidä. Ideoissa on ongelmana sekin, että kyllä ne miulle kelpais, mutten sitten tiiä mitä joku toinen niistä ajattelee. Sehän siinä on. En mie tiedä jos/kun joku pitääkin sellaisista lahjoista joita minä pidän persoonattomina, tavanomaisina ja tylsinä. On ko väärin antaa lahjaksi sellaista josta itse pitää. Mistäs mie tietäsin pitääkö joku jostai vai ei. En ole saanut minkäänlaista viitettä keneltäkään mihinkään suuntaan. Tässä siis olen, edelleen avuttomana, toisen vaiko jo kolmannen kaupunkikierrospäivän jälkeen. Minulla on tässä vaiheessa 2 ideaa, jotka voisin toteuttaa ja toteutankin jos en oikeasti keksi mitään mistä olen varma, että siitä on muutakin iloa kuin poisheittämisen ilo :D Mutta toisaalta, on tässä plussapuoliakin. Olen hankkinut kohtra kokonaiset 4 lahjaa (kaksi tärkeintä vielä uupuu) ja lahjojen paketoiminen on vasta ihanaa ♥ Saa käyttää luovuutta ja tehdä paketeista yksinkertaisen kauniita. Aikaisempina jouluina, jos olen jotain lahjoja antanut, on paperina ollut mielestäni erittäin tyylitön joulupaperi. Sellainen, jossa on jotain ihme kuvia, välikäs ja sekava. Toki kaikki niitä käyttävät, mutten halua itse niitä käyttää, ei niissä sinäänsä vikaa. Mutta en siis itse halua niihin mitään paketoida (paitsi tilauksesta, khehe ;> ). Paketoiminen on oikeasti parasta. Tuossa kuvassa on yksi ''taidonnäytteeni'', josta itse pidän, koska ruskea paperi ja silkkinauha ♥. Ja tuollainen stereotypinen laatikkomuoto :3. Paketoiminen on rentouttavaa ja kivaa ja luovaa ja siinä saa käyttää mielikuvitustaan. Uiiww! Haluaisin olla kunnon joulupukki ja jaella lahjoja :>

''On lahjat juhlahumu, täysi touhu ja työ..'' Äitin paketti :3

Olen erittäin turhautunut koska en osaa matikkaa. Koska en ollut perjantaina matikantunnilla, olen ihan ulalla noista korkeamman asteen epäyhtälön ihme taulukoista. I don't remember and I don't get it. Koe perjantaina, woohoo.

Ostin kirpputorilta tänään Bo Karpers Orkester:in levyn, sekä Teletappi cd:n. Tarttui sieltä mukaan myös mm. What's eating Gilbert Grape -leffa, ihan huippu muistelen  :>

Moimoi, hyvää yötä!
Ps. Järjestetääkö pileet?

On se ihmeellistä.

No nyt.

Nyt on oikeasti sellaista ahdistusta ja stressiä ilmassa että. Ensinnäkin tv.n joululahjamainokset muistuttavat minua siitä etten ole vieläkään, enkä tulekaan keksimään lahjoja ihmisille. Jos yritän jotain miettiä ajatukseni lyövät tyhjää. Ampukaa miut (oisko lelupyssy hyvä lahja? Mie ainaki haluisin). Toisekseen koeviikko. Alkaa tässä ensiviikolla ja minulta puuttuu opiskeluinto kokonaan. Kokonaan. Ei mitään intoa lukea. Mutta ilman lukemista en saa historiasta välttämättä edes hyväksyttyä arvosanaa. Laitteistotekniikan lopputyö, eli näyttämötyö-6 kurssin tekniikan hoito on kolmas ongelmani. Minulla ei riitä rahkeet lisätaustaäänien kehittelyyn. Asian ajatteleminenkin saa aikaan tunteen joka estää minua ajattelemasta, että koulu on kivaa. Ilman noita taustalisä-ääniä taas laitteistotekniikan arvosanani huononee. Epäilen että huomattavasti. Siltikään en usko että kaikki nämä huolenaiheeni eivät ole riittävä syy lisä-äänten eli ambienttien poisjättöön. Itsepä olen paskani aiheuttanut. Neljäntenä huolenaiheenani on joulumusikaali. Lauantaina 8.12. noin klo 14 ohjaajamme soitti minulle ja kysyi että kiinnostaisiko minua puherooli. Olin jo miettiny että jos minua kysytään, pitäisikö minun ottaa rooli vastaan. Toki minä halusin. Paljonkin. Mutta epäröin koska koulu. No otin sen roolin (+ dueton) vastaan sillä halusin sitä kuitenkin enkä halunnut aiheuttaa Lauralle (the Ohjaaja) päänvaivaa. Nyt on muutama päivä aikaa sisäistää vuorosanat, se tunne siihen näyttelemiseen, tanssit ja laulut. Sitten viides "ongelma". Okei, tämä ei suoranaisesti ole ongelma, muttei aina mitään yhdeksättä pilveäkään*. Tottakai mie ymmärsin mitä kaukosuhde tulee olemaan kun välissä on 4h junamatka. Ja ehkä mie en aluksi osannut odottaa että voisin näin kovasti, no hmm, kiintyä johonkin. Ei siis sinäänsä kaukosuhteessa mitään, varsinkaan kun toinen on niin ihana, mutta viikonloput osaa olla usein tosi raastavia. Taisiis.. Tiedätkö miltä tuntuu kun näet jotakuta, josta todella välität vain viikonloppuisin ehkä jopa kahtena iltana. No, eihön tuossa. Toiset eivät näe niinkään usein. No mutta siinä se onkin. Tiedätkös millaista se on kun näet vain? Tuntuu sille, kuin näkisi vain ihan vilaukselta. Tarvitsisin myös kahdenkeskistä aikaa. Läheisyyttä c'mon. En voi sanoa muuta kuin että tämä on lievästi sanottuna turhauttavaa. Luuletko että jos itse olisit samassa tilanteessa, niin olisit tyytyväinen vain näkemiseen. No tottakai olen onnellinen että saan edes nähdä häntä, mutta.. En osaa sanoa, mutta voi olla että jos joku ystävistäni olisi valittanut tällä lailla nyt ja minä olisin forever alone, niin voisi hyvinkin olla että heittäisin jotain että "no joo mut siulla sentäön on edes joku". Mutta en mie sitä ois ymmärtäny. No jokatapauksessa, tässä ovat tämänhetkiset päänvaivani. Osa vaikuttaa tässä lievemmille, osa pahemmille ongelmille kuin ne ovat mutta juolulahjat ja koeviikko, sekä toistaiseksi laitteistotekniikka ovat ongelmiatani pahimmat. Hermo... eiko... joululomaa odotellessa... Ensiviikonloppukin on osittain ainakin surkea, sillä pääsen Ruokolahdelle vasta lauantaina ja olen ns. vapaa (jea, olen vapaa kukaan ei tule sanomaan, jea olen vapaa ei kukaan voi väistää kohtaloaan. Mutta valinta on minun voin kääntää uuden sivun se on valittuna olemista löydettynä löytämistä.) vasta kuudelta, jolloin musikaaliharkat loppuvat. Perjantaina laitteistotekniikka pitää minut töissä iltakuuteen, jolloin ei enää kannata turhaan yksin lähteä Ruokolahdelle kun kerran vanhemmat ovat Tampereella. Nojaa, kuten olen usein aiemminkin sanonut; itsepä olen paskani aiheuttanut.

*cloud nine = seitsemäs taivas

Ps. Terveisiä junasta, jossa tämä on kirjoitettu.
Pps. Minkä mie sille mahdan etten voi olla kuuntelematta Terapiaa. Asdfghjkl. Mie oon kaivannu tätä tunnetta, että vaan on niin loiatavaa musiikkia ettei vois millään lopettaa kuuntelemista ja lisää pitäs saada.
Ppps. Basso <3

... never let go

''Lupaa jatkavasi elämää, mutta lupaa myös ettet koskaan päästä irti.''

''Do what you want and fuck the rest.''

Joululahjat. Tämä on ensimmäinen jouluni jolloin joululahjat saavat minut stressaantuneeksi. Olen näin ''vanhemmiten'' osannut arvostaa kaikkia saamiani lahjoja, mutta en osaa antaa muille kyllä yhtään mitään.. Mietin että pitäisikö tehdä ''äitit'' eli antaa lahjaksi jotain mistä hyötyisi itse. Viime joulnakin hän antoi minulle leffan, jonka halusi itse nähdä ;D Ei siinä mitään. En osaa itse edes etsiä lahjoja muista kaupoista kuin niistä missä käyn.
Oiw.. Tulin hyvälle tuulelle lahja-asian suhteen, sillä paketoiminen on kivaa ja sain sentään paketoitua 2 lahjaa lähes valmiiksi ja kivoiksi. Heidi ja Tiia, teitä odottavat jotkut pienet ja kammottavat :D

Every present has its own message from the person who gave the present. :3

One of the presents. :> It isn't a beauty queen but it's not meant to be.

Itselleni sain tänään jotain mahtavaa ♥ oppikirjoja! :3 I'm happyy!!!
Kävin koulun jälkeen Jameralla ja ostin halvimpia käytettyjä, eli vihreän tarran kirjoja. Käytetyt on ihan yhtä hyviä. Jotkut tehtäväkirjat vaatii hieman kumitusta, mutta muuten :>
Mukaani tarttui: Panorama Deutch übungen 2 (b2-saksa, 2), Matematiikan taito 3 ja 4 (matikka pitkä, 3 ja 4), Uskonnon matkakirja - totuutta etsimässä (uskonto, 1) ja Varför inte 2 (a1-ruotsi, 2).

Jooniin, kuten tuosta saattoi käydä ilmi jos oli tarkkasilmäinen, sekä omasi päättelykykyä, että vaihdoin b1-ruotsini a1-ruotsiin. Kun kerran ruotsi kiinnostaa, voisi sitä kokeilla jos pärjäisi tässä hieman haastavammassa a-ruotsissa. :> Jag hoppas att det ska bli kul! Nyt pitää vaan tsempata täsä b-ruattisa jotta en petä odotuksia (eli saa alle 9, mielellään).

Kauppoja kierrellessäni löysin yllätysyllätys itsellenikin jotain. Halpiskuulokkeet ja Philosopher's stone. Kuulokkeet vain 7€, joten epäilisin että ne ovat laadultaan samat. Kyllä ne miulle ovat ihan hintansa väärtit. JA viimeinkin se löytyi! Viisasten kivi enkuksi! Tätä on jo odotettukin.

Jooh. Sellaista tänään. Loppuilta tv-sarjojen pällistelyä. Ehkä elokuvaa :o Vaikka ilman seuraa elokuvat ei oo niin kivoja.

Okei, luistan nyt pois. Okei.

Just, turhaa tavaraa vaan.

Mie en enää muista mistä miun piti tällä kertaa kirjoittaa.

Nojoo, miun piti laittaa tällanen. Miun ihana seinäni täällä Tampereella :3 Lisäsin tuohon seinälle juuri kolme kuvaa ja samalla järjestelin mukavaksi. Miten ihania ihmisiä miulla onkaan ollut ympärillä. Taino, on edelleenkin, mutta niitä ei näe niin usein...

Ostin muutama viikko sitten itselleni vuoden 2013 kalenteri/päiväkirjan. Se taitaa olla yksi harvoista syistä miksi odotan vuoden vaihtumista.








Sain iskältä PNY:n 8gb muistitikun. Noh, nyt miula on niitä kaksi >:) Saanpahan laittaa yhteen musiikit.









Okei. Mie en osaa kirjoittaa mitään. Kappas, kello on jo 3. joulukuuta. Ahaa, kuolen huomenna, siis tänään. Adiós amigos.

Joululahjat on vaan kasa ongelmia.

Nyt mie ymmärrän mistä ihmiset puhuu, kun ne kertoo joululahjaongelmista. Olen surkein ostamaan lahjoja. Se toditetaan tänä jouluna. Ensinnäkin koko ajatus lahjojen hankkimisesta (ei ostamisesta) ahdistaa, koska paineita. Rakas ystäväni ruokolahdelta sanoi kirjeessään antavansa minulle lahjansa joululomalla. Paniikki: en osaa ostaa mitään, koska ensimmäinen ideani meni harakoille koska olen pieni ujo mangusti. No hänelle on toisaalta helpoin jotain hankkia, koska tunnen hänet niin hyvin että tiedän miten saan annettua hänelle jotain odotettua mutta yllättävää ja josta näyn minä. Kaikki muut lahjanhankinnat tulevat luultavasti tappamaan minut. Vähintäänkin ne ajavat minut hermoloman partaalle. Ongelmani on osittain siinä, kun en osaa hankkia mitään josta joku voisi pitää, turvaudun sarkasmiin ja huumoriin. Mielessäni siis. En todellakaan uskalla laittaa lahjoja vastaanottajien huumoritajun varaan, sillä tässä tapauksessa lahjoillani voisi heittää vesilintua jo hankintavaiheessa. En tosiaankaan tiedä miten selviän tulevista viikoista, sillä tämän panikoinnin päälle koeviikko ja laitteistotekniikka. Kiitos varmasta kuolemasta. Yksi syy lisää märehtiä. Joo.

:3 Mie saan joululahjaksi Moriarty ja Sherlock -paidat. Sovittiin iskän kanssa että jos mie haluan niin saan ne tilata joululahjaksi ja olin tätä jo miettinyt ja halusinhan minä. Joten nyt ne on matkalla pukin konttiin.

Mie pelkään lahjojen hankkimisessa sitä kun tiedän että ne tulevat olemaan pettymyksiä. Mie en halua nähdä ihmisiä avaamassa miun pakettejani, koska vaikka kuinka hienosti ne laittaisin niin sisältöö... Asd. Jään itkemään.


Miulle on helppo hankkia lahjoja. Kaikki kelpaa, koska olkoon se mitä vaan niin mie tiedän kuitenkin sitä katsoessani aina keneltä se on (olettaen etten joudu syömään sitä). Mut tossa olis vinkki xD
Hyvä biisi (ja versio) btw ;3

Kukaan ei huomaa twitteriäni, luojan kiitos!

Eilisiltaisten tweettien takana olleet tunteet ovat palanneet. Aamulla jo naureskelin tweeteilleni, mutta nyt en taas tiedä mitä teen junamatkalla. Pieninkin opiskeluinnostukseni on hävinnyt. En voi kuunnella musiikkia, koska ilman sitäkin tuntuu että voisin alkaa itkeä. Se voisi helpottaakin, mutta kanssaihmiset eivät siitä välttämättä nauti, enkä halua ihmisten kysyvän että mikä minulla on. Sen vuoksi Ruokolahti vähän ennen kahtatoista lauantai-iltana olikin hyvä paikka siihen. Tänä iltana saan kai nauttia omasta itsesäälistäni ja rypeä omassa paskassani kai vasta joskus jälkeen yhdeksän Tampereen aikaa. Olen alkanut vihata Tamperetta. Ei siinä ole mitään vikaa muuten, mutta vihaan sitä ikuista yksinäisyyttä. Ei, viikonloppu vanhempien kanssa ei auta. Ystäviä ja Oskaria mie siellä kaipaan. Viikot tosin helpottuisi jos saisin Tampereelta kavereita jotka jopa kestäisivät/haluaisivat viettää aikaa kanssani. Tietysti ei viikonloppuisin. Viikonloppuja on liian vähän muutenkin. Eikä silloin edes ehdi viettää kenenkään kanssa aikaa. Ei, en laske nuorteniltoja hirveästi ajanvietoksi. Tottakai ne ovat, mutta tietyissä rajoissa. Max. n. 5 min/hlö. Sanoisin. Siltä se ainakin tuntuu. Taas on yksi viikonloppu ohi. Vihaan yksinoloa Tampereella. Vihaan yksinäistä itsenäisyyspäivää Tampereella. Joo, vietän yksin itsenäisyyspäiväni Tampereella. En viitsi tuhlata rahojani, jotta pääsisin vaikka tutkimaan Hämeenlinnaa. Nääh, vietän varmaan luuseripäivääni TV-sarjojen parissa mässäillen. Aha. Jaahas. Pitää kuulema lähteä. Ihanaa <3 ''Pääsen'' Tampereelle. Heihei

 t. (vittuuntunut pieni) kettu

ps. Twitter on hyvä paikka purkaa tunteita, eikä kukaan (lähes) huomaa.

Ok.

Olenko minä oikeasti ainut tuolta Justinin suomen keikan fb-sivuilta, jolle Justin ei ole/olisi se ykkönen? Seriously..? Esim tuokin.

''jotai mitä haluun mut en voi koskaan saada </3'' ... just.

Yksi tyyppi oli laittanut Justinin keikan sivuille tuon Justin- .gif:in tuolla lainausmerkeissä olevalla tekstillä. Mie vaan olin hetken että njahas, miten nuo kaikki haluaisi just Justinin. Olenko minä nyt sitten outo. Kai. Miulle tuli vain tuosta ensimmäisenä mieleen etten kyllä vaihtaisi Oskaria Justiniin. Ihmettelen kun siellä sivulla niin monet laittaa Justinin etusijalle: ''Mä tein heti alussa sille selväks et Justin menee aina kaiken eelle. Senkin eelle.'' Joo-oh. Ja mites siinä parin päivän päästä kävikään... Ei se suhde kauan kestänyt vissiin. Nojoo. Pointti oli että olenko outo. En tiedä.

Mite mie en enää löydä elämästäni tai mistän muustakaan mitään kirjoitettavaa, saatikka aikaa kirjoittamiseen. Ahdistus. Kielikin on tässä kirjoittamisessa muuttunut enemmän ja enemmän puhekieleksi. hui. Ja taas kello on jo yli 11:00pm ja JannenSannin pitäisi olla nukkumassa.

''I'm sorry I'm thinking about you again. I really lo-ove you. I'm thinking about you again and again and again and again and again.''  
''I think about how cute you are and your ears and the whiskers and the nose. I just love you and I want you. And I want you in the basket and I want little bowties. I just love you, and I want you to be on a rainbow and in my bed. And I just want us to roll around, to roll around ('round 'round 'round) Sorry I'm getting emotional.''
''I just want to hug all you but I can't. . I'm sorry I'm thinking about you again I really lo-ove you. Can't hug every you...''

Nää miu mielekkäät muokkaukset kuulostaa erittäin jännille xD

Soittelin kirataa

Paakkopakko tulla hehkuttamaan että olen ylpeä itsestäni :>

Pohjustus:
Idän Ihmeet, ja etenkin ''viulisti-Ville'', on innoittanut minua soittamaan viulua ja miksei kitaraakin. En voi väittää että osaisin soittaa oikein mitään, mutta aina kun näkee Idän Ihmeiden esiintyvän, tulee fiilis että haluan soittamaan viulua. Min idol :D
Huomasin nyt Teraa kuunnellessani, että vitsit mie haluan soittamaan kitaraa. Eli Tera toimii nykyään innoittimenani kitaransoittoon, ei siis niinkään komppaukseen, vaan muuhun asdfghjklstuffiin.

Pointtina siis se että olen ylpeä itsestäni. No, olen yrittänyt soittaa monien biisien kivoja kohtia kitaralla (mikä osoittautui huomattavan vaikeaksi jos niihin ei löytänyt tabeja) ja tulokset eivät ole kovin positiivisia. No, osasinhan minä jo periaatteessa yhden biisin.
Mutta... Tänä iltana... Olen oppinut jotain :D
Miun pitäsi nyt osata ''Etsii'', osa ''Joona''sta, ''Kesken kaiken'' ilman mitään sooloja, ''Älä usko'' intro (josta olen erityisen ylpeä ;>) ja lähes versekin ja ''Napajäätiköt sulaa'' menee myös jollain tasolla, ilman sooloja tietysti.

Mite mie oon näi laiskistunu..? Kehtaan postata näi lyhyen postauksen? No väsymys koulu ja kitara ♥

Uiww. mie osaan soittaa jotakin oikein.

Sanoja

Rakastan sinua

Rakastan sinua varmasti liikaa

Miksi se tunne valtaa minut

kun makaan yksin sängyssäni valvoen

Kaipaan sinua

Kaipaan varmasti enemmän kuin sinä minua

aina kun tiemme eroavat 

jään ikävöimään sinua kunnes kohtaamme

*    *    *

Vanhat linjat rikotaan

Uudet ovet aukeaa

värikäs on mahdollisuuksien maa

se sinulle tänään avataan

*    *    *

Siinä jotain eilisillan random runolyriikoitamitälie.

lol.
 Stuntin tynkää. Eiku, lyriikantynkää.

Pelottaa.

Minä pelkään ensi vuotta. Ihan tosi. Pelottaa ja ahdistaa. Vaikka toisaalta odotankin jo vuoden vaihtuvan. Pelkään muutoksia. Pelkään asioiden muuttuvan huonompaan suuntaan. Eikö olisi hyvä näin. Mie pelkään nyt enemmän tulevaa kuin koskaan ennen, koska miulla on asiat niin hyvin. Kaikki mikä on olevinaan huonosti, johtuu ihan omasta asenteestani. Kaikenkaikkiaan kaikki on siis hyvin, liian hyvin. Niin hyvin, että pelottaa. Liikaa hyvää, eikö sitä seuraa sitten myös jotakin huonoa. Pelkään kohta muuttuvani niin vainoharhaiseksi että jokainen puhelu, jokainen viesti aiheuttaa ahdistuksen siitä, että joku ilmoittaa jostain kauheasta. Pelkään ensi vuotta. Asiat ovat nyt niin hyvin. Suunnitelmissa on vaihtoon lähtö. Tuleeko minusta maailmanvalloittaja. En osaa ajatella itseäni muualle ensivuodeksi. Tämä n. 326 km tietä Tampereen ja Ruokolahden välillä on hieman häirinnyt koulunkäyntiäni. Ja olen ihan sekaisin vaihtoasian kanssa, mutta se ei onneksi ole nyt ajankohtainen. Ja toisaalta, jos sinne pääsen niin lähden, sillä en haluaisi ensivuodeksi Tykkiin vaan jonnekin huiiiiiii..! Mutta kaikki jäisi sitten tänne. Ja sitä pelkään. Muutosta. Muuttaako se kaiken. Jos sinne pääsen, lähitulevaisuudessakin ilmenee ongelmia, sillä en usko enää siinä vaiheessa vanhempieni kustantavan minua joka viikonloppu Ruokolahdelle.
Nukkumaan, vaikka HB laulaakin että ''valvokaa''.

ps. 20.11. ♥ Arvosanat tulee wilmaan... Jännittää ihan asdfghjkl-paljon...

Kun ostin tänään Teran levyn, tulin hieman katumapäälle: ''mihin mie nyt rahani laitoinkaan.. kannattikohan?'' Nyt vaan nauran ajatuksilleni. Mie enemmänki joutuisin katumaan jos en olisi ostanut. Olen koko illan lähestulkoon kuunnellut näitä tämän vuoden festareilta ostamiani levyjä. Ja sekin oli kiva että pääsi Teraakin kuuntelemaan ihan kivan eteen permannolla, vaikka tultiinkin sinne seisomaan vasta kun alettiin Teraa huutamaan lavalle. Ystäviäni Hinnaa ja Tiiaa sai sinne kyllä houkutella. En tiedä olisinko yksin kehdannut lähteä. Ehkäpä, en olisi varmaan voinut vastustaa (salami)kiusausta. :D

Maata Näkyvissä.

Hohhoijaa.. Väsyttää, ja syystäkin. Takana on Maata Näkyvissä -festariviikonloppu.

Vaikka etukäteen ennen festareille lähtöä olinkin hieman peloissani, festarit tekivät pelot turhiksi. En tiennyt ennen festareita kunnolla missä seurassa siellä liikun. En tiennyt mitä teen milloinkin, koska nyt "kaikki" oli jo tuttua, vaikken voi väittää että olisin viimevuonnakaan tuntenut olevani missään vaiheessa liiemmin eksyksissä. Nomutta, loistavia yhtyeitä, vaikka miinuspuolena se etten tänävuonna liiemmin päässyt permannolle pomppimaan. Olisinhan mie voinut sinne mennä, muttei nyt yhsin huvittanut mennä hillumaan. Se yhdessäolo tekee hulluttelusta hauskempaa. Enkä voi pomppimisen puutteesta valitta, sillä minulla oli silti ihan yhtä hauskaa. Viikonloppu meni tosisupermeganopeasti! Jo lauantai-iltana hieman turhautti tämänpäiväinen lähtö, ja etenkin sunnuntaina. Sunnuntaiaamuna olin jo lähes vittuuntunut ja aamuista jumalanpalvlusta kuunnellessa tuli melkein tippa linssiin. Oikeasti! En vain halunnut lähteä pois, takaisin synkään Tampereeseen. Ja jo sunnuntaiaamuna tiesin sisimmässäni etten näkisi Oskaria kunnolla päivän aikana. No, ei se menoa haitannut. Ruokailussa pääsin taas elementtiini ja naurua oli vaikea pitää kurissa, koska mm. ''dorkapetteri sanoo viuviuviu'' :''D Joo, hauskuutta ja naurua ei muutenkaan puuttunut koko viikonlopusta, mahtimeininki.

Ja vaikkei vuosi 2012 olekaan vielä loppumassa, täytyy sanoa että: This year has been a really good year for one Sanni Pajunen. ♥

God is good, God is great ♥
Kuuntelenpa/kuuntelimpa tässä Teraa/Terapiaa ja lueskelin Uskovaiset nuoret -FB-sivua. Tässähän herkistyy. Tämä on jotain niin hienoa. Vielä se pointti tässä kun tuntee oikea*sti kuuluvansa johonkin. Olen tutustunut elämäni tärkeimpiin ihmisiin seurakunnan kautta. Vaikka osan ihmisistä on tuntenutkin vaahtosammuttimen kokoisesta saakka, on ihmisiin kuin tutustunut uudestaan. Miulla on toinen perhe. Ja loistava perhe onkin! Asdfghjk! Joo, mie täällä olen taas fiiliksissä mikä on toisaalta hyvä, sillä koulun ajatteleminen saa mielialani taas vajoamaan alas tuonne parkkihalliin saakka. Ei siis ajatella koulua, vaan fiilistellään tätä hetkeä hyvän musiikin soidessa ja huonossa seurassa. :D

Jes. 41:10
"älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi: minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä."

Joh. 14:1
"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun."
 
Joh. 14:27
"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."
 
Jes. 43:18-19
"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimenele, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan." 

Psalm. 23:1-6
"Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä minun maljani on ylitsevuotavainen. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti."

Elämä on nyt.

Joo, ja skippasin ruotsintunnin, sekä koululääkärin ajan. Vihaan itseäni enemmän. Oisin kerenny varmaa 40min olemaa ruotsintunnilla, ehkä jopa 50min, jos olisin mennyt heti kouluun ehdittyäni. Ja lääkärille olisin päässyt kyllä, mutta ei. Sanni oli itsepäinen pikku kakara ja ei halunnut mennä, koska ei huvittanut ja olen täysin terve. Sitten menen jos harvakseen esiintyvä rutina korvassa ei lopu joulukuun alkuun. Nomutta olin taas typerä ja itseinho on ihanaa.

Tökerö väkerrelmäni Elämä on nyt -biisistä. No, olen yhdestä asiasta ylpeä: se on nyt Youtubessa.

Ps. Inhotti olla kylmä Oskarille kun toivotettiin Facebookissa hyvät yöt. Oli vain pakko. Olin silloin taas omassa itsesäälissäni ja ikävässäni, missälie, enkä pystynyt laittamaan oikein mitään. Olin vain että ''vittuakos tässä'' ja en vain voinut ja inhottaa ja...

Pps. Olen ilmeisesti alkanut käyttää enemmän ''voimasanoja'' kirjoittaessani...

Uujee. Taas vaihteeksi tällainen ilta.

Miksi miulta aina katoaa tää inspiraatio kirjoittamiseen...

Ahdistus, kun pitäisi jo olla nukkumassa. Univelka kasvaa ja kasvaa. Ja koulu ahdistaa taas jostain syystä. Odotan jo pelolla joulukuuta, kun laitteistotekniikan stressaavin osa alkaa. Jos joudun luomaan hirveästi itse siinä projektissa, viime helmikuu varmaan uusiutuu... Silloinkin taisi olla jonkinlaista stressiä, kun eteenkin iltaisin olin niin väsynyt ja turhautunut etten jaksanut liikkua tuumaakaan ja lysähdettyäni olohuoneen sohvalle, kappas keppanaa, itkin. No itkeminen on ilmeisesti minulle yleistä, hyvässä ja pahassa mielessä. Elokuvat ovat inhottavia itkettämisessä, jos siinä mielentilassa sattuu olemaan. Jos olen oikein onnellinen joidenkin puolesta, itken. Jos olen surullinen toisten puolesta, itken. Jopa joissakin kohtauksissa, mitä ei ole tarkoitettu erityisesti herättämään suuria tunteita, itken. Miksiii.. Vaikka ei siinä mitään. Se on aina yhtä helpottavaa, itkikö sitten ilosta tai surusta. Jooh..


No nii hitto... Tajusin tässä juuri että mie olen täällä Tampereella oikeasti kaiken ulkopuolella. Mie oon oikeasti eristyksissä täällä. Kaikki mitä maailmalla, tai edes Suomessa tapahtuu ei kantaudu korviini. Miula ei ole aikaa katsoa/lukea uutisia. En mie tiedä ees mistä ystäväni puhuvat. Miusta välillä tuntuu taas niin yksinäiselle ja eristyneelle. Joo, saan ehkä täältäkin joskus ystäviä joo, mutta ei se ole sama asia. Mie en tiedä enää mistään mitään. Ehkä mie oon alkanu jo toteuttaa elämääni eristäytymällä yhteiskunnasta. Nyt on kyllä sellainen olo että ''I feel so lonely, nobody gets me, I feel so unhappy''. Mistäköhän tämäkin anksti taas johtuu... Pitänee kai odottaa viikonloppua ja toivoa parasta. Viikonlopun pitäisi oletetusti olla hyvä. Saisi luvan ollakin, tai sitten... niin...
   Mikä vittu minua oikeasti vaivaa! Sorruin taas kyyneliin kuten tuota edeltävää kappaletta kirjoittaessakin. Ei miulla edes ole mitään syytä. Vielä oudompaa siinä on se, että romahdin kun Oskari toivotti hyvää yötä. Olenko oikeasti niin ahdistunut etten kestä enää sitäkään kun joku niin tärkeä toivottaa suloisesti hyvää yötä as always. Tai sitteon olen vain pieli säälittävä olento jonka pitäisi asua jossakin Sumuvuorten luolassa yksinäisyydessä. Mie olen vaa yksinäinen enkä ansaitse yhtään mitään. Mitään. Murehdin koska olen vain niin yksin ja eristyksissä enkä juuri nyt jaksa nähdä loputtomasti vaivaa uusien ystävyssuhteiden rakentamiseen, sillä on muitakin asioita joihin pitäisi keskittyä. No, skippaan jo niitäkin. Ja minulla vain ei riitä energiaa. Ei ihme että murrun, sillä takana ovat neljän tunnin yöunet, eikä seuravien yöunien kestosta ole vielä tietoakaan. Ja asdfghjkl...


Mutta (a)pointti oli siinä että kun menen Ruokolahdelle, kaikki puhuvat jossain vaiheessa viikonloppua asioista joista olen täysin ulkona. Asioita, jotka kaikki tietävät. Asioita, joista olen maksimissaan kuulut vain mainittavan ohimennen. Damn . . .

ps. Uusi Bonditunnari kusee. Olen lievästi vittuuntunut maailmaan joten sanon sen suoraan. Kuuntelin sen kerran ja puolivälissä en enää kuunnellut edes puoliteholla. Siinä ei ollut sitä jotakin. Piste.

Yksi kahdesta parhaimmasta Bond-teemasta. Goldfinder, vuodelta 1964

Toinen parhaimmista. You only live twice, vuodelta 1967

Pahoittelen jo tästä sisällöstä #ankst

I'm sick you say.

Erhm. Kannattaako kukaan tätä muutaman päivän muhinutta ajatustani lävistyksistä? :S Pelkään että ei. Taino, enhän minä mitään huuli-, nenä- tai kulmalävistystä ottaisi ennenkuin hankin feikit, joilla kokeilen ja en ennenkuin olen ns. ''tarpeeksi vanha'' tajuamaan onko siinä mitään järkeä. Rustolävistykset (cartilage) taasen olisivat ihan kivat :3 Kuten aiemmissa kuvassa kolme feikkirengasta näkyy, olisi kaksi oikeaa rengasta minusta kivat. Edes yksi :p Yksi olisi kyllä vain tylsä. Mutta niin, olen kyllä sikana tutkiskellut juuri kaikkia lävistyksiä tässä muutaman päivän ja kuolannut niiden perään. Judging me. Ja vaan netistä saa tilattua sellaisia feikkirenkaita joita saa esim. huuleen :< Voisinkoha tilata joskus..?

Tajusin juuri tätä kirjoittaessani että taidan olla muutoshakuinen. Ei hitsi :o Näin on. Pelkäänkö jämähtäväni paikoilleni? Nothing's enough, eh? Whaaat?! Eihän se näin voi mennä :< Kokoajanko jotain uutta? Eeei. ''Jos mikään ei riitä --''

Toinen, helpommin toteutettava juttu olisi shokkivärjäys! Haluaisin vain värjätä hiukset radikaalisti jollain kirkkaalla värillä. Tosin sitä edeltävä vaalennus hieman pelottaa, eihän tälläinen punakutri helpolla kovin kauniinvaaleaksi muutu ja se välitulos siinä pelottaakin. Mutta mutta, päätin että teen sen. Heti kun vain saan äidiltä luvan. Jos pyydän saada vaalentaa hiukseni, jotta voisin värjätä ne vaikka ruskeiksi..? Ja saatanhan minä tehdäkin niin, mutta joku shokkiväri houkuttelee enemmän. Saisin ainankin pukeutua mustaan. Punamustat olisi ihan kiva :3

Janiin, (Jani kehen?) Mikä ihme ''kapinallinen'' minusta on tullut.

Maatis. Polttavin puheenaihe. Melkein. Tajusin juuri äsken (okei eilen), ettei se haittaa vaikka olisinkin aivan yksin siellä. Tällä kertaa minulla on enemmän aikaa, sekä kokemusta pyöriä siellä ja ottaa siitä kaikki irti. Njahas. Mutta joo, taidan ottaa sen perjantain vapaaksi ja rymistellä torsaina Ruokolahdelle helpottaakseni itseäni ja pääsen ilman turhia ongelmia Turkuun. Valittakoot kuka valittakoot, mutta sanoin jo iskällekin että voin vaikka itse maksaa junamatkani siltä viikonlopulta, jos se siitä on kiinni.
Ps. Kylläpäs pelottaa, eilen ei. Mitäs jos pyörin yksin siellä jossain. Asd.

Mutta aamulla aikainen herätys. Kello lähenee yhtätoista. Vihaan itseäni. Kiitos.

Ironic.

Hahaaa ihan loistava päivä. Ihanaa ja sen sellaista. *
Aamulla referaatti. Meni kai siedettävästi, en oikein tiennyt mitä edes kirjoitin. Liikuntatunnilla nukuin, koska rentoutus. RO menikin sitten ihan nopeasti. No aamulla suunnittelin meneväni ostamaan korvakorut suoraan koulusta. No just. Unohdin rahapussini kotiin. Koulunjälkeen pyöräilin kotiin, söin katsoen jakson miehen puolikkaita ja lähdin Koskikeskukseen. Khrhm. Tuhlasin 30€, no säästänpä sitten ruoassa vai miten se meni. Kävin Glitterissä ja Bijou Brigittessä ja löysin kolmet korvakorut, yhden ''ear cuff''in tuonne yläkorvaan ja rannehärpäkkeen. Bijousta ostin sellaiset mustat hommat, mitkälie, 4,95 €. Sieltä lähti mukaan myös mustat kankaiset ns. kukat ja pelkät kristallinkirkkaat napit (9,95 €). Glitteristä rannehärpäke ja härveli tuonne yläkorvaan 3,50 €. :D Ajattelin tuon yläkorvahärvelin leikata kahteen renkaaseen, ja tehdä kolmannesta pelkän yleisen feikkirenkaan. Hauskaa. Tai sitten ostaa toisenkin.

Glitteristä rannekorutsydeemi. 5,90 €

Korvakorut Bijou Brigittestä, 3,95 €.

 Mutta joo. Huomenna saadaan kokeita takaisin ♥ ajatuskin ilahduttaa*. Saa taas nähdä kuinka hyvin meni. Vielä ''ihanampaa'' on se, että pyörästäni on taas vaihteeksi takakumi puhki. Kiitos kaikki kaljapullojen rikkojat Tampellan alueella ♥ Saan ainakin herätä aikaisin ja kävellä kouluun! Ihanaa! Sekin on ihanaa että onnistuin käyttämään leivän, juuston ja lauantaimakkaran loppuun, ja sain ostaa niitä lisää ♥ Sinne meni nekin rahat.

Ja jos saisi sen vaihtoasian kuntoon viikonloppuna. Hitto huomenna vasta keskiviikko. En jaksa. 

*Ironiaa, if you didn't get it.

'Asd'ing

Noniin. Pakko sanoa että ihana biisi ♥

Mutta asiahan on näin, että taas kun pääsin Tampereelle, kaikki asiat joita viikonloppuna olisi pitänyt käsitellä kirkastuivat. Viikonloppuna olisi pitänyt keskustella vaihtoon lähdöstä, mutta eeeii. Ajatukset ei ollu ihan siinä. Silloin tuli sellainen olo ettei vain pysty tekemään mitään päätöksiä asian suhteen, ei edes edistämään asiaa. Nyt taas, hmh, olen sillä kannalla että hittovie miehän lähden amerikkaan.
Nyt tässä pari tuntia lueskeltuani, aahh olen ihan fiiliksissä. Onkohan se nyt hyvä vai huono juttu? Jos pääsen, niin ollessani näin innoissani varmasti petyn. Nojaa mutta asdfghjkl, joku vuosi Yhdysvalloissa :3 Pelottaa jos joudun johonkin äärirepublikaaniperheeseen ja sitten ne alkavat vihaamaan minua, kun en kannata Romneya. Mutta niin hienoa se kyllä olisi. Tulkoon huonoja sekä hyviä kokemuksia, molemmat kasvattaa. Uuiuiuiuiui. I'm freaking out. Even though every day sucks.

Asd. Maata Näkyvissä -festarit ovat n. 11 päivän päässä. Enkä mie edes itseasiassa tiedä mitä mie siellä teen enkä että kenen kanssa liikun. Tiedän vain pari asiaa siitä viikonlopusta:
Käyn katsomassa HB:n. Huoneporukkani tuntuu oudolle jokatapauksessa hyvässä tai huonossa mielessä (se kai selvenee).
Njooh. En tiedä kyllä koskaan mitään. Tekisi jo mieli pakata. JAjaja... Ajattelin helpottaa elämääni(aivojani) ja mennä junalla ensin Ruokolahdelle torstaina ja sitten sieltä bussilla Turkuun. Joo tiedän että junamatka Turkuun tulisi halvemmaksi mutta en jaksa mennä junalla turkuun ja oottaa asemalla että joku tulee sanomaan mihin pitää mennä. Toisekseen minun on vaikeampi löytää ihmisiä sitten itse festaripaikalta. Joo tiedän että puhelimet on keksitty, mutta se ei ole sama asia. Ensimmäiset hetket menisivät sitten hieman ulkopuolisena. Kiva. Toisaalta olen sosiaalistunut jo sen verran että ei siinä kauan menisi, mutta bussimatkat... Mie haluan siihen tunnelmaan jo bussissa, mikä tunnelma siellä sitten lieneekään.
Mie nyt tässä pelkään vähäsen että tuleeko tämä miun korva kuntoon Maatikseen vai tuleeko koskaan. Kyllä tähän on jo tottunut, vain niistämisen ym. jälkeen se menee jotenkin pahemmin lukkoon.

Ja joo, miun tämänhetkiset rahani, joita olen yllättävän onnistuneesti säästänyt kesästä, tulevat luultavasti lähelle loppuaan Maatiksen aikana. Josta tulikin mieleeni että ajattelin kokeilla kirjoittaa ns. Joulukirjeitä (tämä tuli mieleen siksi että olen niin köyhä etten voi ostaa mitään :p). Mutta en minä uskalla mitään kenellekään kirjoittaa. Häpeän kaikkea mitä teen tai sanon tai yms. :D Can't help myself.

En jaksa koulua. Saanko eristäytyä yhteiskunnasta. Kunhan miulla olisi vain tarpeeksi päällä voisin ilomielin mennä makaamaan jollekin puistonpenkille.
Olen btw ylpeä itsestäni. Olin tänään koulun jälkeen lähes kokonaan irti facebookista, huomenna voisi ollakin kokonaan, ja ylihuomenna, ja...

Goodbye. I have to go and leave you alone. Haha jk.

Life.

''Kauan'' kaivatut korvatulppani saapuivat tänään postissa. Eikun vaan siis tulpat korviin ja kaijutin täysille ja testaamaan. No, taidan säästää niitä maatikseen :P ..johon onkin enää vain about 15vrk..? Hyville nuo korvatulpat ainakin vaikuttavat.

Hahh :D Kiva käydä piristämässä joidenkin ''pikku''belieberien päivää tuolla Facebookissa.

Espanjan kokeeseen luin sitten lähemmäs kello kahtatoista. Mutta lukeminen kannatti. Kokeen jälkeen jäi ihan hyvä fiilis. Opin jotain edellisenä iltana. Ohhoh. Saapi kuitenkin nyt sitten nähdä kun koe palautetaan. Huomenna vuorossa matematiikka, muttakun ei kiinnosta! Vittu oikeasti miun kanssa kun en jaksa enää kouluakaan varten tehdä mitään.

Ainiin! Sain tänään sitten lisää antibioottia, kun kävin näyttämässä korvaa terveydenhoitajalle. Edelleenkään en kuule, mutta muutakaan muutosta ei ole. Korvakäytävän punaisuus on kuulemma selkeästi laskenut. Kävin sitten apteekissa, ja kuulemma se minulle määrätty antibiootti oli loppu (5pv. kuuri) joten antoi samaa, mutta eri valmistajan. Toivotaan että ''tujumpi'' antibiootti nyt auttaa, aiemmman 7pv kuurin lääkkeet olivat 750mg, nämä 5pv kuurin taasen 875mg.

Ei sinäänsä ihme, että miun kokeisiin lukuinto on lomalla ja muutenkin sekavissa tunnelmissa mennään. Tämä vaihto-oppilasasia on ihan järkyttävän vaikeaa. Joku voisi sanoa että jos se on vaikea päättää niin ei kannata mennä kun ei selvästikään ole vielä valmis. But It's not all about that. Iso-Britannia vai USA. Olen tosi lähellä pääsemässä kumpaankin, joten valinta on vaikea. Haluaisin todella kovasti kuulla joka päivä brittiaksenntia, kunnes se tarttuisi minuunkin. Haluaisin toisaalta kokea High School -elämän ja hintatason Yhdysvalloissa. Gosh... Yhdysvaltoihin perheille UP-education ei maksa mitään, joten perheet ovat siis vapaaehtoisia, mutta Briteille Explorius maksaa..

Jos sitä nyt pakkaisi huomiseksi tavarat valmiiksi, ja lukisi matematiikkaa. Huomenna lähtee juna klo 12.07 kohti Imatraa. Vihdoinkin.

Was. Minne mää meen.

Huomenna on jo loka marraskuu! Aika menee nopeasti..

Mutta siis asiaa vaihto-oppilaaksi lähtemisestä. Asia pyörii mielessäni kokoajan. Olen kyllä blogeja ja keskusteluja läpi luettuani aivan sekaisin: Mihin hittoon minä haenkaan loppujen lopuksi? Haluan englanninkielisen maan, for sure, mutta niitäkin on monia. Aussit ja Uusi-Seelanti ovat liian kaukana (kalliita siis) ja vaihtoehdoikseni jäävät USA, Irlanti Ja Iso-Britannia.. Oikeasti, järkyttävän vaikeaa...

EXPLORIUS LÄHETTI HYVÄKSYMISKIRJEEN | 2 viikkoa aikaa siis päättää. Fuck.

USA (UP-education)

+ Halvempaa (niillä osa-alueilla missä halvempaa tartteen)
+ Dollarit on hienoja ;)
+ High School -elämä
+ Helpompaa saada istäntäperhe (ja uusi jos tulee huono)
- Iso ja 'pelottava' maa
- Kauempana kotoa :<
-
-

Iso-Britannia (Explorius)

+ Brittiaksentit ♥
+ Musiikki ym. kulttuuri
+ (melkein) Kaikki hyvä tulee Briteistä
+
- Koulutaso pelottaa :s
- Isäntäperheet vaikeita saada, ja heille maksetaan
-
-

Irlanti (ei mikään xd)

+ Evergreen, kaunis paikka.
+ Irkkububit xD
+ siis daa Nialler on Irlannista.
-
-


Plussia ja miinuksia tulee lisää. Asdfghk..
Lähetin UP-Educationille viestiä josko heidän kauttaan vielä pääsisin...

Vaihtoon vaiko eikö vaiko mitenkö?

Mitä hitsiä?! En mie odottanu tän näin nopeasti menevän. Kuten jo aiemmin olen maininnut, hain sunnuntaina vaihtoon Iso-Britanniaan ja olin hakenut jo kesä-heinäkuussa, mutta hylkäsin sen. No, tänään ilmeni, että minun ei tarvitsekaan käydä uudestaan haastattelussa. Iso-Britannian ohjelmaan on vielä tilaa ja hyväksymiskirje tulee postissa. But It's all happenin so fast :o
Ei tämä nyt siltikään vielä varmaa ole sillä ensin äitin ja iskän kanssa sopa tästä ja jutella. Sitten pitäsi vielä täytellä lappusia ja muuta mukavaa. Saa nähdä o_O

Inhottavaa toisaalta lukea netistä foorumeilta ihmisten kokemuksista eri vaihto-oppilas järjestöjen kautta. Toiset sanovat, ettei tämänhetkisestä järjestöstäni ole kuultu mitään hyvää ja eivät vastaa viesteihin vuoden aikana. Ota nyt selvää sitten, että onko joku vaihto-oppilas järjestö huono vai hyvä kun toiset sanovat että hyvä ja toiset huono. Eipä tässä kyllä kai vaihtoehtojakaan järjettömästi ole. Ns. ''parhaimmisksi'' luokitellut järjestöt eivät lähetä Britteihin. Toisaalta minua pelottaa myös perhe, sillä Iso-Britannialaisille isäntäperheille maksetaan vaihtarin ottamisesta. Kuulemma yhdysvalloissakin joku järjestö (sts?) antaa korvauksen, eikä kerro tästä vaihtareille. Kehtaavat vielä lisäksi kaikki sanoa, että perheet valitaan huolella tutustuen. Joo, yhdysvalloissa ainakin ei tarvita kuin parit lomakkeet ja voilá, voit saada oppilaan perheeseesi. Se tässä eniten pelottaakin jos perheeni ei olisi sopiva vaan vain rahan perässä eikä kiinnostunut minusta ja Explorius ei vastaisi yhteydenottoihini perheenvaihtoa koskien. :s Too many questions, still..

      

Ehkä on hyvä odottaa vaihtarivuodelta pelkkää paskaa niin ei pety.

Mutta vielä... Vaihto-oppilaaksi Iso-Britanniaan lähteminen olisi vaan unelmien täyttymys, vaikka ongelmilta ei voikaan kokonaan välttyä. Asdfghjkl! Toivon toisaalta että se toteutuisi.

 Mitä kirjoittaisin mahdolliseen kirjeeseen, jolla haen isäntäperhettä. Jotain:

Moi, olen Sanni. Opiskelen ilmaisutaitopainotteisessa lukiossa ensimmäistä vuotta, lempiaineeni ovat enganti ja fysiikka. Pidän musiikista ja elokuvista. Harrastan eniten tällähetkellä kitaraa ja pianoa, mutta jalkapallo on lähellä sydäntä myös. Musiikin harrastus on aina kuulunut elämääni. Elokuvat, TV-sarjat ym. ovat myös harrastukseni. Perheeseeni kuuluu äiti ja isä, sekä kotoa muuttaneet sissarpuolet. Itse olen muuttanut asumaan koulun vuoksi yksin muualle, joten osaan ottaa vastuuta mutta olen silti tottunut elämään sääntöjen alaisena. En siis yksinasumisesta huolimatta ole villiintynyt säännöttä. Kotitöihini täällä kuuluvat kaikki ruoanlaitosta siivoamiseen, ennen tein osan kodin siivous- ym. askareista. Vapaa-ajallani tapasin harrastaa paljon ja tavata kavereita, mutta nyt juttelen ystävilleni netissä ja bloggailen. Koulu vie myös aikaa ja käyn joskus kaupundilla. Jne...

 Taisi tämäkin olla nyt tässä.
 Fuu... Luen yhtä viimevuoden vaihtarin blogia ja heti eka postaus sanoo ''amerikanaksentilla ofc, brittaksentti = hyi''. Sisälläni kuohahtaa...

Sinä olet minä, vai oletko sittenkään?

Katsotaanpa.

Omistat:
[ ] Kitaran.
[ ] Rusetin tai/ja kravatin
[ ] Ihanimmat ystävät.
[ ] Elämän (välillä)
[ ] Blogin
[ ] Potterit
[ ] Converset
[ ] Järjestelmäkameran
[ ] Raamatun
[ ] Jotain turhaa
[ ] Axe deodorant bodysprayn 

Lempibändisi/artisti:
[ ] Ed Sheeran
[ ] Justin Bieber
[ ] Antti Tuisku
[ ] Anna Puu
[ ] HB
[ ] Tera
[ ] Hurts
[ ] John Williams
[ ] Howard Shore
[ ] PMMP
[ ] Michael Jackson

Lempisarjasi:
[ ] Rillit huurussa (The Big Bang Theory)
[ ] Kolme miestä ja tyttö (New Girl)
[ ] Frendit (Friends)
[ ] Doctor Who
[ ] Glee
[ ] Sherlock
[ ] Miehen puolikkaat (Two And a Half Men)
[ ] Uutisvuoto

Käytät:
[ ] Tumblr
[ ] Twitter
[ ] Facebook
[ ] Blogger
[ ] Youtube
[ ] Hotmail/msn

Muuta:
[ ] Lukio voittaa amiksen
[ ] Koulu on kivaa...
[ ] ...mutta läksyjä ei jaksa tehdä.
[ ] 24h vuorokaudessa on liian vähän
[ ] Olen  uskossa
[ ] Toivossakin on silti hyvä elää
[ ] Fysiikka ♥
[ ] Englanti ♥
[ ] Asun yksin
[ ] Nauran kaikelle hölmölle
[ ] Iso-Britannia
[ ] haaveilen ulkomailla asumisesta.
[ ] Olen tyttö tai ''typerä homopoika'' :3
[ ] Positiivinen optimisti suurimman osan vuodesta.
[ ] mie, sie, hää, myö, työ ja hyö... Murre ♥

0-10 :: Ei mitää hätää vielä!!!
11-15 :: Jotain sannimaista, en vielä oo vieny siuta mukanani.
16-25 :: Kultasta keskitietä mennään, tiedät kuitenki itse kuka olet.
26-30 :: Kuljet aikalailla jalanjäljissäni, onko siulla vielä omia mielipiteitä? Varo ettei siusta tule kuningatarta.
30-35 :: Alkaa olemaan jo aika pahannäköistä.. en viitsi edes sanoa mitään.
36-40 :: Olet suuri Sanni, onnitteluni.


Trololololololo nauran itselleni ja tälle :D

Exchange and stuff.

 Fuck yeah. Miun korvatulpat on pian laitettu postiin, joten saan ne ehkä jo tällä viikolla sillä sähköpostissa luki, että ''Tilauksesi on pakattu ja se toimitetaan pian postitse'' ja ''Toimitus kestää noin 2-3 työpäivää Euroopan sisällä''. Whippey!

No siis ne korvatulpat ovat Alpinen ''Music Safe Pro'' -tulpat ja kuten nimessä näkyy, ne ovat musiikin pariin tarkoitetut. Mukana tulee kolmet eritasoisesti vaimentavat vaihdettavat filtterit ja pakkauksessa tulee myös yksi ns. varatulppa eli kolme tulppaa for me..

 Noniih. Se on tehty. Laitoin uudestaan vaihto-oppilas hakemuksen menemään. Sainhan minä jo kesällä hyväksynnän, mutta hylkäsin sen sillä olin peloissani vielä Tampereelle sopeutumisestani. Nyt kun olen sopeutunut loistavasti kahdessa kuukaudessa, voisin hyvin sopeutua myös Iso-Britanniaan. Nyt pelkään enemmänkin että olen myöhässä eikä minua hyväksytä tai en saa isäntäperhettä. Mutta tänään tuli sähköposti, jota odottelinkin jo. Eilen vasta laitoin hakemuksen ja tänään on vasta ensimmäinen ''työpäivä'' viikonlopun jälkeen, mutta silti odotin jo vastausta hakemukseeni.
Minä sain vastauksen hakemukseeni tänään. Joka kerran kun puhelimeni ilmoitti uudesta sähköpostista (joita tuli tänään yllättävän paljon :o) toivoin sen olevan Exploriukselta, vaihtojärjestöltä jolta hain vaihtoon. Sitten se tuli. Merkki siitä, että pääsen haastatteluun ja saan taas täyttää ihania lippulappusia haastatteluun ja sen jälkeen lisää, jos tulen hyväksytyksi (ja jos äiti ja isä vielä antavat minun mennä tervehtimään maailmaa).

Mutta näin jälkikäteen heinäkuisen peruutukseni jälkeen olen hieman katumapäällä, vaikka ymmärrän toki peruutukseni syyn. Kuvittele nyt itsesi 16-vuotiaana muuttamassa yksin päälle 300km päähän kotoa paikkakunnalle jossa et ole käynyt lähes koskaan etkä tunne ketään. Ainoat tietoni olivat TYK, Särkänniemi, 2 serkkua täällä ja että Tampere on isompi paikka kuin Imatra. Viimeisimmästä kohdasta en ole vielä saanut vahvistusta sillä hyvä jos olen käynyt 5km päässä asunnolta, sielläkin autolla. No siis pointti oli että harmittaa se peruutus. Siinä ei ollut hirveästi aikaa miettiä, laput olisi varmasti pitänyt palauttaa ennen koulun alkua, enkä olisi ollut valmis. Olen miettinyt että varmemmin kadun sitä etten lähde, kuin sitä että lähden. Jos sanoisin että kadun ehkä jokatapauksessa, en tosiaankaan pääsisi lähtemään. Kuka maksaisi pettymyksestä > 10 000€ kun voisi saada sen ilmaiseksi. Noniin, mutten odota suurta pettymystä: Britannia, englanti ja kaikkea uutta. Asdfghjkl pakkopakkopakko. Matkakuume.

LISÄYS | Exploriukselta soitettiin. Minut ehkä hyväksytään mukaan ilman haastattelua. Selviää kai huomenna. I'm fucking excited and freaking scared. It's all happening so fast! Ei se haastattelu olis pahasta hyvät immeiset...

Nyt kun olet tullut tänne asti niin et tosiaankaan skippaa tota biisiä (poikkeuslupa kuuroille ja niille jotka ovat sen jo kuulleet). En mahda minkään mutta tykkään ja YouTuben parhaista shippausvideoista löytyy kaikkea ♥

Me through the years.

1. Tooosi tosi pikkunen. Olen joskus ollut pieni, ehkä hieman edelleen.

2. Rodokselta, pikku-Sanni iältään nuori. Ehkä minut tunnistaa. :>

3. Pieni alakoululainen blondi-Sanni. Herranen aika, blondi. Mitäs jos mie olisin edelleen blondi ja miula ois ton mittaset hiukset ja pukeutuisin vaaleisii/valkosii vaatteisii ja ... :o

4. Sanni ja ihana ystävä 7lk. Hohoo :>

5. Sanni olisikohan 13v. eli 7lk ellen ole ihan väärässä. Blondi kappas keppanaa.

6. Seiskaluokan lopussa hiukset lyheni mutta pysy blondeina.

7. Sinä kesänä minusta tuli ensimmäisen kerran punapää. Juuri ennen kasiluokkaa.

8. Koulun alkaessa väri olikin jo haalistunut kokonaan pois.

9. ''Nuori ja kaunis'' kasideeltä

10. 8lk tammikuussa hiuksista tuli punertavan ruskeat. Itseasiassa tykkään :>

11. Toinen ja kolmas värjäys punaiseksi tapahtuivat molemmat samana keväänä ennen 8lk loppua.

12. Ennen rippijuhliani värjäsin hiuksia hieman vaaleammiksi ja loppukesästä ne vaalenivat kuvassa näkyvään ihanuuteen. En pistäisi noitakaan hiuksia nyt pahakseni.

13. Syyskuu 2011 ja Sanni lähes mustine hiuksineen. Was?!

14. Koulukuviin ne vaalenivat jo tummanruskeiksi. Onneksi :D

15. No comments. Mutta oikeasti, viime huhtikuu? En usko :o

16. Viime toukokuussa oranssinpunaista.

17. Jonkun aikaa hiusten vaalennuttua kesällä hiuksista tuli oranssit heinäkuussa.

18. Oranssit haalenivat tähän elokuuhun mennessä.

19. Puna-Sannin paluu elokuussa ennen riparilaisten konfista. Aluksi hiukset olivat värjäyksen jälkeen viiniin vivahtavat mutta..

20. Tällaiset niistä tuli elokuun loppuun.

21. Syyskuun lopussa tuli värin vahvistus ja juurikasvun punaus.

22. Tähän olemme nyt saapuneet. Lokakuun loppu.

Pohjimmainen tarkoitus ei ollut seurata hiuksieni kehitystä, vaan pikemminkin miten kasvoni muuttuvat, mutta enhän minä siihen osaa ottaa kantaa kommentoimalla, joten muuttuvaiset hiukseni siis :)

Yli 60 postausta. I'm proud.

Somedays I can be really bored.

Tuollaisessa sotkussa nukuin ainakin viikon. Seuraavalla viikolla syyslomalla kunnollisessa sängyssä kotona. Tällä viikolla taas ilman lakanaa. En jaksanut vaan laittaa.

Onnenpäivä! Äiti vei kauhean vinkuvan mukin pois ♥ Mutta... missäs minä nyt kastelen pensselit :o

''Rakastan ruokaa tortilloja, vesi kielellä huokaan: sitä lisää tuokaa..'' ♪

 Jotain ihmeellisissä kulmissa otettuja kuvia joissa näytän... jollekin. Ja ah-niin-puhtaat hiukset, mutta välinpitämättömänä ulkonäöstäni ei se haittaa. Ja loistava laatu.

asdfghjkl.

Mie toisaalta kaipaan noita porkkanahiuksia. Itseasiassa ihan sikana. Pitää kyllä joskus kevätpuolella laittaa oranssiksi. Jouluna pitää olla punaista :3

Luminen sisäpiha Rohdinkuja 2:sta Tampereelta. Me gusta :>

Juu, ostin silloin joskus Anna Puun tuotannon. Uusi levy ilmestyikin jo vasta äsken, mutta se ei ole ensisingleään lukuunottamatta kolahtanut.

Wham! - Wake me up before you go go ♥