Noniin. Pakko sanoa että ihana biisi ♥
Mutta asiahan on näin, että taas kun pääsin Tampereelle, kaikki asiat joita viikonloppuna olisi pitänyt käsitellä kirkastuivat. Viikonloppuna olisi pitänyt keskustella vaihtoon lähdöstä, mutta eeeii. Ajatukset ei ollu ihan siinä. Silloin tuli sellainen olo ettei vain pysty tekemään mitään päätöksiä asian suhteen, ei edes edistämään asiaa. Nyt taas, hmh, olen sillä kannalla että hittovie miehän lähden amerikkaan.
Nyt tässä pari tuntia lueskeltuani, aahh olen ihan fiiliksissä. Onkohan se nyt hyvä vai huono juttu? Jos pääsen, niin ollessani näin innoissani varmasti petyn. Nojaa mutta asdfghjkl, joku vuosi Yhdysvalloissa :3 Pelottaa jos joudun johonkin äärirepublikaaniperheeseen ja sitten ne alkavat vihaamaan minua, kun en kannata Romneya. Mutta niin hienoa se kyllä olisi. Tulkoon huonoja sekä hyviä kokemuksia, molemmat kasvattaa. Uuiuiuiuiui. I'm freaking out. Even though every day sucks.
Asd. Maata Näkyvissä -festarit ovat n. 11 päivän päässä. Enkä mie edes itseasiassa tiedä mitä mie siellä teen enkä että kenen kanssa liikun. Tiedän vain pari asiaa siitä viikonlopusta:
Käyn katsomassa HB:n. Huoneporukkani tuntuu oudolle jokatapauksessa hyvässä tai huonossa mielessä (se kai selvenee).
Njooh. En tiedä kyllä koskaan mitään. Tekisi jo mieli pakata. JAjaja... Ajattelin helpottaa elämääni(aivojani) ja mennä junalla ensin Ruokolahdelle torstaina ja sitten sieltä bussilla Turkuun. Joo tiedän että junamatka Turkuun tulisi halvemmaksi mutta en jaksa mennä junalla turkuun ja oottaa asemalla että joku tulee sanomaan mihin pitää mennä. Toisekseen minun on vaikeampi löytää ihmisiä sitten itse festaripaikalta. Joo tiedän että puhelimet on keksitty, mutta se ei ole sama asia. Ensimmäiset hetket menisivät sitten hieman ulkopuolisena. Kiva. Toisaalta olen sosiaalistunut jo sen verran että ei siinä kauan menisi, mutta bussimatkat... Mie haluan siihen tunnelmaan jo bussissa, mikä tunnelma siellä sitten lieneekään.
Mie nyt tässä pelkään vähäsen että tuleeko tämä miun korva kuntoon Maatikseen vai tuleeko koskaan. Kyllä tähän on jo tottunut, vain niistämisen ym. jälkeen se menee jotenkin pahemmin lukkoon.
Ja joo, miun tämänhetkiset rahani, joita olen yllättävän onnistuneesti säästänyt kesästä, tulevat luultavasti lähelle loppuaan Maatiksen aikana. Josta tulikin mieleeni että ajattelin kokeilla kirjoittaa ns. Joulukirjeitä (tämä tuli mieleen siksi että olen niin köyhä etten voi ostaa mitään :p). Mutta en minä uskalla mitään kenellekään kirjoittaa. Häpeän kaikkea mitä teen tai sanon tai yms. :D Can't help myself.
En jaksa koulua. Saanko eristäytyä yhteiskunnasta. Kunhan miulla olisi vain tarpeeksi päällä voisin ilomielin mennä makaamaan jollekin puistonpenkille.
Olen btw ylpeä itsestäni. Olin tänään koulun jälkeen lähes kokonaan irti facebookista, huomenna voisi ollakin kokonaan, ja ylihuomenna, ja...
Goodbye. I have to go and leave you alone. Haha jk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti