On se niin hieno tunne...
...kun viimeinkin ymmärsi mitä matikassa puhuttiin.
Tuli takaisin se ote matematiikan maailmaan, joka silloin peruskoulussa oli. Toivotaan vain että se pysyy eikä lähde heti huomenna. Hienointa oli, että ymmärsin asian siis itse. Vähän kuin olisi syttynyt lamppu pään ylle. Toivotaan että jatkuu samaa rataa ja tulisi myös hyvä numero kokeesta. En tyydy kasiin, vaikka olisi kuinka vaikeaa. Huh, työnsarkaa?
Uujee..! Wilmaan ilmestyivät ensimmäisen jakson lukuaineiden numerot. Saksasta kahdeksan ja fysiikasta 10! I'm so proud! Vaikka työkoe menikin aivan surkeasti, koe siedettävästi (minun mielestäni siedettävästi siis) enkä mikään viittailija tunneilla ollutkaan, sain silti kympin ja on syyytäkin olla iloinen :>
Ohhoh, tämä toinenkin jakso on alkanut tuntua ihan kivalle, vaikka kaikki 4 lukuainetta teettävätkin työtä. Joinakin päivinä erinäiset asiat ärsyttävät suunnattomasti, joskus harvoin taas ei. Esimerkiksi espanjan opettajan ''hulvaton'' nauru saa minut usein ärsyyntymään. Se vain saa huonosta päivästä vituttavamman. Myös se etten tajua matikkaa on aika ajoin turhauttavaa, kun ennen kaikki oli simppeliä ja automaattista. Tuntuu että olen kurssin tason huonommalla puolella. Äidinkieli nyt on muuten vain puuduttavaa, mutta viime tunnilla tunsin onnistuneeni kun olin osannut tehtävät!
Asdfghjkl!! Aloitin taas katsomaan Gleetä 4. tuotantokauden ollessa jo käynnissä. Ensireaktioni uuteen tuotantokauteen oli hieman että ''WTF?'', mutta kolmanteen jaksoon päästyäni olen itseasiassa jo päässyt katsomisen makuun tähänkin kauteen. Tuo asdf... johtuu siitä, että Finn saapui! Ja eeii! SE päättyi sitten siihen!
Kiitos Gleen, kuuntelen vaihteeksi taas Britney Spearsia.
Gleen versio Britneyn Everytimesta ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti