keskiviikko 24. lokakuuta 2012

I really shouldn't be here.

Mikäs siinä herätessä puoli kahdeksan, kun pitää mennä lääkäriin. Koulu olisi alkanut vasta puoli kymmenen ja olisin saanut edes keskihyvät unet, mutta lääkäri. Koulun terveydenhoitaja soitti aamulla ennen kahdeksaa sovitusti, että hän oli saanut varattua sen ajan josta aiemmin puhuimme. Sain siis ajan konsultoivalle (mies)lääkärille (konsultoivasta ja lääkäristä mieleeni tulivat heti sherlock ja doctor who). No löydettyäni opiskelijaterveydenhuollon johonkin paikkaan, joka sijaitsi siis lähellä tullinaukiota, pääsin sitten myös sisään tohtorin vastaanotolle. Diagnoosi: komea mieslääkäri ja tulehdus vasemmassa korvassa. Ei muuta kun viikon antibiootit ja toivo terveestä korvasta.

Kouluun ehdin, kidutusta. Äidinkielen tunti oli heti ensimmäisenä ja ah-niin-ihana tekstitaidonkoe, johon en ollut osannut valmistautua koska en ollut kahdella aiemmalla tunnilla. Tiesin etukäteen vain kokeen käsittelevän uutistekstiä, jota käsittelimme tunneilla. Myös niillä joilla en ollut. Tunnin plussapuolia olivat esseestä ansaittu 8 ja tunnin kuluminen pelkästään valheiden raapustamiseen konseptille. Kirjoitin esseen kauniskalliosta ja olin iloinen kun opettaja oli kirjoittanut esseen perään että paikan pystyi kuvittelemaan tekstistäni. Toisaalta uskon enemmänkin siihen että tekstistä saa aivan väärän kuvan. Kirjoitinhan esseen myöhään illalla hirmuisessa kiireessä.

Englanti, matikka ja espanja menivät melko tavallisesti. Espanjassa sanakoe, johon en ollut yhtään valmistautunut. Se meni silti hyvin 3/5 sanaa oikein. I'm proud.
Tänäiltana minulla on rutkasti tehtävää. Ensinnäkin täytyy kirjoittaa vähintään yksi englannin essee. Toiseksi äidinkielen tunnille täytyy lukea vielä n. 400 sivua kirjaa nimeltä Leijapoika. Sitten olisi vielä läksyt jotka jäävät tapansa mukaan tekemättä.

Illalla kävin teatterissa. Se kuului äidinkielen ykköskurssin sisältöön. Näkemäni "kolmen naisen kohtauksia" oli nimensä mukaisesti kolmen naisen esittämiä kohtauksia. Naisten elämästä, elämäntapahtumista ja hölöpölötlö... Osasta näytelmän naisten keskusteluista mieleeni tuli eilisilta kun yritin käydä nukkumaan. Yläpuolisesta asunnostani kuuluu ihme mölinää ja muuta meteliä. Epäilen siellä äännelleen useamman miespuolisen henkilön. Puheista päätellen ainakin. Yläkerrasta kuuluneet puheet tulivat siis näytelmästä mieleen.

Niin voisi rientää sen aineen kimppuun jotta ehtisi nukkumaan.
Antibioottini, nämä Amorion tabletit, penisilliinivalmisteeni, maistuvat ja haisevat järkyttävälle vaikken niitä sen kummemmin maistele :<


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti