Journey begins... Eli taival kohti suurta tuntematonta!
Tämä blogi kertoo elämästäni uudessa kaupungissa ja uudessa koulussa syksystä 2012 alkaen ja vaihto-oppilaaksi USA:n lähtemisestä ja siihen valmistautumisesta. Mukana myös kaikkea mielipuolista musiikista, kirjoista ja muista mielenkiinnon kohteistani...
Tuota juu. Tässä on minun ihanaiset Justin Bieber -levyni. Fanitukseni alkoi siis ostettuani My Worlds -levyn 2010 keväällä Italian matkalta. En erityisemmin ollut edes kuunnellut Justinia ennen sitä. Satuin kai ostamaan levyn vain, koska ihmiset kuuntelivat sitä. Hyi mikä syy! Believen ja NSN:n ostin Anttilan Toptenistä Tampereelta viimeviikolla. Pitänee nyt hehkuttaa Believeä.
Believe on aivan loistava levy, Justin kuulostaa loistavalle. Beauty And a Beat (ft. Nicki Minaj) on suoraan poptaivaan huipulta! Levy on täynnä loistavia kappaleita mm.
All Around the World ft. Ludacris
As Long As You Love Me ft. Big Sean
Catching Feelings
Take You
Right Here ft. Drake
Die In Your Arms
Thought of You
Beauty And a Beat ft. Nicki Minaj
Believe
Viimeviikolla saapuivat liput Justinin keikalle. Jes!
Vaihto-oppilasjärjestö UP-education otti tänäaamuna isääni yhteyttä. He soittivat kai vain että jos olisi joskus aikaa niin voisimme kaikki käydä heidän toimistollaan joskus kun olemme Tampereella. Cool. Iskä ei kai vielä ole aivan vakuuttunut tästä hommasta, mutta jos nyt saisi varmistettua paikan syksyn mittaan niin alkaisi hänkin ehkä ottamaan vakavampaa kantaa.
Ei VIP:iä, sillä kaikki liput meni n.7 minuutissa lippu.fissä. Ei se haittaa. Säästin rahaa.
Kielikurssien/vaihtarivuoden esitteet STS:ltä olivat tulleet tällä viikolla, ja nyt haikailen vaihto-oppilasvuoden perään. Ne ovat periaatteessa sopivan hintaisia, mutta käytännössä todella kalliita. En tiedä uskallanko edes ehdottaa asiaa vanhemmilleni. Toki äsken puhuin tästä hieman äsken heille, mutta en vakavasti. Ongelmana on mm. se, ettei meillä luultavasti tule olemaan niin paljon rahaa. En tiedä suostuisivatkohan isovanhempani lainaamaan minulle rahaa vaihto-oppilasvuoteen, jos käy niin että pääsen haastatteluihin ja minut hyväksytään. Ainoastaan YFU:lta on mahdollisuus saada kaiken kattava stipendi.
Olen hakenut vaihto-oppilaaksi/hakuesitteitä jo ainankin viideltä eri yritykseltä, joista EF vastasi ettei paikkoja vuodelle 2013 enää ole. Muut eivät ole vielä vastanneet. Haluaisin tätä vaihtovuotta vain niin tuskallisen paljon. Saa nähdä miten käy rahan, sekä yleisen pääsemisen kannalta. Äiti suhtautui asiaan tosi kannustavasti ja sanoi että hae ihmeessä, kun se ei kerran ole vielä sitoutuminen. Iskä taas oli sillä kannalla ettei meillä ole varaa, eikä tulekaan olemaan luultavammin. Sehän siinä on kun lähdin Tampereelle kouluun ja vuokraan ja yleiseen elämiseen kuluu rahaa. En osaa arvioida kuinka paljon, mutta tällä hetkellä vuokraan menee n. 350€/kk, joten ei se ihan halpaa ole.
Tänä aamunakin äitini kanssa keskusteltuani hän sanoi että kyllä mummo ja ukki voivat minulle lainata sen verran kuin tarvitsen, vaikkeivat he kyllä hänen vanhempiaan olekaan. Tänä aamuna minulle tuli myös puhelu YFU:lta. He soittivat sopiakseen haastatteluaikaa, mutta sanoin, että ensi keskiviikko olisi ehkä liian pian ja toiseksi olen vielä täällä Ruokolahdella enkä pääse Tampereelle ennen elokuun puoltaväliä. Kunhan hakulomakkeiden paperiversiot tulevat postissa, saan tiedon ryhmähaastattelujen ajankohdista Tampereella ja menen kaiketi sinne. Olin kyllä yllättynyt, että minulle soitettiin. Se ainankin osoitti että YFU on luotettava järjestö joka on kiinnostunut laittamaan nuoria vaihtoon.
Illalla iskä sanoi että pitää vielä kattoa eikä sitouduta mihinkään, koska ei tiedetä mistä sitä rahaa saadaan. Ei kuulemma ehkä kehtaa 9000€ lainaakaan ottaa. Sanoin vaan että keskustellaan vielä äidin kanssa.
Ahhah :---D Kun olimme ystävien kesken siivoamassa kämppää Tampereella viimeviikon alussa (23.-25.7.) poislähtiessä tapasin ohimennen järkyttävän hyvännäköisen miehen/pojan. Olin tulossa viemästä roskia, kun vastaani tuli tämä poika, joka sanoi minulle morjens. Olin liian yllättynyt sanoakseni mitään, joten nyökkäsin vain ja jatkoin matkaani. Huhu.
Tampereelta jäi yleisesti käteen Justinin Believe ja Never Say Never -levyt ja korvikset. Ostin myös englannin 2. kurssin kirjan, saksan ensimmäisen tehtäväkirjan, sekä äidinkielen toisen tehtäväkirjan. Muuta en juurikaan ostanut ruokaa ja muita tarvikkeita lukuunottamatta.
Ei hyvä tavaton... Kiitos tästä.
P.s. Katson myös kissavideoita.
Noniin.
Perjantaina 20.7. oli siis Justin Bieberin suomen keikan lippujen ennakkomyynti, joka oli kohdistettu faniclubin jäsenille. Nimellä Bieber Fever Fan Club tunnettun Justinin virallisen fanikerhon jäsenet, jotka ovat siis maksaneet vuosittaisen tai kolmen kuukauden jäsenyyden, saivat ostaa lippujaan perjantaina kello 10 alkaen. Tai heidän siis piti saada. Etukäteen ostaneiden piti odottaa jopa 10.30 asti, jolloin himotut Meet & Greet VIP-paketit olivat jo myydyt loppuun. Itseasiassa, ne olivat loppuunmyydyt jo kello 10.00. Olen siitä osittain jopa iloinen, sillä olisin saattanut vahingossa VIP-pakettia ostaessani ostaa vuoden jäsenyyden faniklubiin, jonka 3kk jäsenyys minulla jo oli. En siis saanut itselleni tätä kalleinta ja suosituinta VIP-pakettia, mutta illalla ostin varmistaakseni paikkani konsertissa minulle ja ystävilleni Hinnalle ja Tiialle liput permannolle. Sain siihen onneksi isältäni luvan. Sovimme, että ostamme liput näin jo etukäteen ja tiistaina yritän vielä VIP:iä. Jos saan sen, myyn tämän lipun pois. WHIII!!! (En muuten kertonut bieberfever.com:issa ''väärää tietoa'' kertoneelle enkä muillekkaan, että hänen tiedonantoaan vastoin VIP-paketteja on vielä tiistaina.)
BORED!
Lyhyys, atneeksi. Yritän piirtää Justin Bieberiä. Ei tule mitään. Taidan mennä nukkumaan. Öitä.
P.s. Oliko tänään Lauantai?
Ed Sheeran - Saturday
Basshunter - Saturday
P.p.s. Biisit randomisti Spotifysta. Kuuntelin tosin ensin ja tunnistin esittäjät.
Äääh... Mie en haluakaan enää uutta elämää. Tällä hetkellä ainut asia, mitä todella haluaisin olisi vieläkin kävellä samaa reittiä vanhaan kouluun ja nähdä samat naamat edes vielä kerran.
Mutta Tampere alkaa paljastaa paljolti valoisia puoliaan.
1. Plevna ja Cine Atlas
Finnkino elokuvateatterit. En osannut yhtään etukäteen kuvitella kuinka paljon elokuvia siellä näytetään ja kuinka halvalla!?! Siis käsittämättömän ihania... ...rahareikiä.
2. Junat
Mahtavat junayhteydet Helsinkiin ja Turkuun!! Ei kotiin tosin, muttei sillä niin väliä. Junilla on muutenkin niin ihana liikkua.
3. Kauppoja ja kulttuuria
Paljon laajemmat ja paremmat ostomahdollisuudet kuin täällä. Kiitos tästä. Ja - ah - sitä kulttuurin määrää!! Konsertteja, museoita, teatteria ja kaikkea. En edes tiedä mitä kaikkea siellä voi olla, sillä täällä kun ei ole juuri mitään.
Edward Shape & The Magnetic Zeros - Home
Omgomg. Huomenna on Bieberin keikan ennakkomyynti faneille. Liityin faniclubiin ja yritän saada sen Meet and Greet paketin. No sleep tonight.
Ai. Voi. Olla. Totta.
Justin Bieber on (toistaiseksi) tulossa suomeen ensivuoden huhtikuussa! Hyperventilating!
Liput tulevat myyntiin tiistaina 24.7. mutta Bieber Fever Fan Clubiin kuuluvat saavat niitä jo perjantaina (liittyä voi myös silloin perjantaina, jos maksaa liittymismaksun).
I can't stand this excitement!!!
Miinuspuoli. Liput.
Lattialippu 145€, mutta minähän en siihen tyydy. Haluan ''Justin bieber vip meet and greet experience'' paketin, joka ei maksakaan kuin 380€. Se on vain pakko saada! Justin on yksi suurimmista musiikillisista idoleistani! Tähän huikaisevaan pakettiin sisältyy nimittäin:
yksi korkeimpaan hintakategoriaan kuuluva kenttälippu
Meet & Greet -tapaaminen Justin Bieberin kanssa
Kuvan Justin Bieberin kanssa
Niminkirjoituksella varustettu vinyyliversio Justin Bieberin uudesta "Believe" -albumista
VIP Priority Check-In (konserttipaikoissa, joissa mahdollista)
VIP sisääntulo (konserttipaikoissa, joissa mahdollista)
VIP host paikanpäällä
VIP asiakaspalvelu
Tässä ei tarvitsekaan enää kuin saada äiti ja erityisesti isä suostuteltua ostamaan liput (jotka maksan toki takaisin). Mutta mitä jos en saakkaan pakettia? Myöhästyn? Ja sitten myöhästyn myös lattiatason lipuista? Olen niin fucking pettynyt. Jo siitäkin jossen tapaa Justinia. Kertoisin lisää, mutta nyt ei ole aikaa sillä menen ajoissa nukkumaan. Kerään huomenna mustikoita Justinin lippua varten.
Arrggh!! Oikean käteni peukalo (ja etusormi) on aivan järkyttävän kipeä. Syynä on vimmattu kumittaminen, sillä olen joutunut kumittamaan niistä huonokuntoisista koulukirjoista vastaukset pois. Tällä hetkellä 5/5 kirjaa kumitettu. Olen myös onnistunuut käyttämään korjausteipin loppuun, ja tarvitsen ilmeisesti nyt joko lisää teippiä, tai korjaustussin/-lakkaa.
28pv. koulun alkuun.
''♪♫ I just can't wait...'' !!! Olen noita koulukirjoja kumitellessani samalla hieman opiskellut (ja korjaillut edellisen omistajan virheitä päässäni) ja riutunut katsellessani kiinnostavia tekstejä ja tehtäviä, jotka vain odottavat minua. En saa (enkä toisaalta haluakkaan) vielä tehdä tehtäviä uusista kirjoistani, mutta mietin että voisin tehdä niitä johonkin vanhaan vihkoon ja oppisin jo etukäteen! Ich will so viel lernen!!! Bara 28 dagar till skolan börjar! Olin jo toukokuussa opiskellut espanjaa etukäteen, ja osaan perustervehdykset, -kyselyt ja numerot 1-15.
Kun menin ensimmäiselle luokalle, olin hirveän innoissani koulusta. Sitä kesti sitten kolmoseen, kun tuli uutena englanti! Viidennen luokan alussa kiinnostus taas heräsi, kun uusia aineita tuli taas lisää, mutta laantui nopeasti, sillä monet niistä olivat tylsiä. Seitsemännellä luokalla kaikki oli uutta. Koko vuosi meni nopeasti, eikä siitä voi oikein sanoa oliko se koulu kivaa vai tylsää. Sitten alkoi kahdeksas luokka. Saksa uutena kielenä oli oikein mukava, niin kauan kun sitä jaksoi. Myös yhdeksännellä saksa oli ihan kivaa (koska se on kieli), mutta sen vaikeus antoi minun madaltaa tasoa, ja kävin pari kertaa sanakokeissa riman alla. Kahdeksannen luokan lopulla päätin, että minun on pidettävä keskiarvoni ja vaikka nostettavakin sitä päättötodistukseen, sillä olin tehnyt päätökseni ilmaisutaidonlukioon menosta. Historian jäätyä 8:ksi yritin ottaa itseäni niskasta kiinni, vaihtelevin tuloksin. Yhdeksännen luokan aikana tajusin kuitenkin että pidän opiskelusta. Yayy. JA nyt... Ahhh... En malta odottaa pääseväni takaisin kouluun. Osittain uusi, jännä, erilainen koulu vaikuttaa myös, kuten uusi asunto ja kaupunkikin, mutta myös uudet aineet, vanhat aineet ja koulu! ♥
Jenny Rantanen, toivon että tästä tulee sinulle hyvä mieli.
Pidän sinusta, koska olet niin homo. Olet täydellisen epätäydellinen. Olet ihana koska saat minut iloiseksi. Sinun kanssasi pääni täyttyy hulluista ideoista ja idioottimaisista jutuista. Vaikka et aina ymmärrä puoliakaan mitä höpötän, sinä silti olet tarpeeksi ymmärtäväinen. Olet niin hiton hauska välillä, mutta usein myös oikeastikin ;)
On tärkeää omistaa ainankin yksi ystävä, jota tapaat online. Tiedät monet OTP:ni ja et ole tuominnut niitä vielä tähän mennessä. Tiedät (kuten minäkin) mikä pyörii juuri nyt kaikkien Tumblr dasheilla ja mitä on Twitterin Worldwide trendeissä. Edesautat minua löytämään kuumia näytteliöitä ja suuni ei tästä syystä ole koskaan kuiva (Olet varmastikin todistanut kuolan valumista/lentämistä).Olet ihana kun innostut. Olemme totaalisen outoja, kun innostumme, mutta se tekee meistä ainutlaatuisen käsittämättömän söpöjä. Kaikki fanitus on ihanaa, you know! Thank you for sharing it.
You, my darling, when you get excited.
Minä.
Olet inhottava sillä hoputit minua tämä postauksen tekemisessä. Suuret tunteet vievät aikaa, sweetie. Olet ihana. Milloin me tutustuimme? Miten me tutustuimme? Miksi me tutustuimme? Hitto, minä en osaa sanoa, kerro sie. Olet rakas ihkupihku tärkeä.. Äääh, kuulostaa liikaa facebook-teinin puheelta. Selitänpä asian Gifein. hah lol.
How you make me feel by Sanni Pajunen
Olet kärsimätön pieni sokea irstas... apina. Olet tärkeä läheinen toivoton tapaus /en osaa käyttää pilkkuja/ . Tule käymään miun luonani Tampereella sitten pian!! Sie oot sen miulle tästä kurjasta jutusta sen velkaa. Love ya!
Halusin sanoa tämän ja paljon enemmän, mutten osaa. Ois kyllä paljon OIKEAA asiaa... Tämä oli täysin ¤%/&% mutta..
Loppuun mainostusta, josta en saa rahaa (by Jenny Rantanen)
Ei olekaan ollut pitkään aikaan mitään (eli ei ollut intoa kirjoittaa ja häpesin sortumistani edellisen postauksen valitukseen :D)
Nyt on kuitenkin tapahtunut niin paljon kaikkea jännää että!
Tämän viikon torstaina (12.7) lähdimme aamutuimaan ajamaan kohti Tamperetta. Olin saanut alkuviikosta huimat kaksi asuntotarjousta, ja olimme menossa tekemään vuokrasopimusta jommastakummasta.
Home sweet home.
Kävimme ensin katsomassa keskustan kahden henkilön soluasuntoa (Pellavapää). Pidin siitä oikein kovasti: Se oli siisti, tilava ja muutenkin todella kiva. Oma huoneeni on toista soluhuonetta hieman isompi, ja olen siitä iloinen. Heti asuntoon astuttuani tuli sellainen fiilis että täällä minä haluaisin asua. Ja niin siinä tuli todettua monta kertaa!
Toinen asunto oli aivan hirvittävä (Vanha Domus). Se oli kerroskeittiöllinen yksiö (eli yksiö, jossa yhteinen keittiö kaikkien siinä kerroksessa asuvien kanssa.) joka oli kyllä mukavan kodikas ja pieni, mutta oli törkeässä kunnossa (ja vanha)! Kun astuin sisälle yksiöön, nenääni pisti kauhea homeen haju. En ollut asunnossa edes viittä minuuttia. Kerkesin nähdä vain huonokuntoiset laatikostot ja huonon kylpyhuoneen. Olisi siinäkin asunnossa voinut asua, jos siellä ei olisi haissut se home.
Teimme sitten vuokrasopimuksen Pellavapään solusta. Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän ratkaisuun, vaikka solun vuokra on n.170€ kalliimpi yksiötä.
Pyörähdimme samana päivänä myös Tampereen keskustassa pääasiallisesti ostamassa minulle parit koulukirjat. Sain hankittua Jameralta, joka on muuten loistava oppikirjakauppa, 5 kirjaa + vihkoja. Olen yli-innostunut kaikista uusista kirjoista, enkä malttaisi millään odottaa koulun alkua, jotta pääsisin oppimaan uutta! Käteen jäi siis (ei ainankaan rahaa :D) ruotsin kielioppikirja Grammatik Galleri, espanjan ¡Acción! teksti- ja tehtäväkirja, Matematiikan taito 1-2, ja Panorama Deutch tekstikirja. Vihkoja on sitten 10, mutta hyvä jos edes riittävät noihin kirjoihin.
kirjapino ♥
nomnomnomnomnomnomnom
Eilen, perjantaina 13.7., olimme äidin kanssa Heinolan Abc:n tuntumassa ''kaupoilla'' isän ollessa töissä. Sieltä ei onneksi lähtenyt paljoa mukaan, rahapussi kiittää. Kävimme luomulähiruokamikälie kaupassa, ja ostimme kotiin 3:a eri chilikastiketta, nomnom. Muutama suklaapala, salmiakkijauheja NOKKOSpasta tarttuivat myös mukaan. Jalokivigalleriasta ostin ''onnenkiveni'' eli vesimiehen kiven, joka on haukansilmä. Minulla oli pienenä sellainen, mutta onnistuin hävittämään sen. Löysin sieltä lähes samanlaisen kiven, joka minulla oli ollut aikaisemminkin! Mielestäni tämä haukansilmä on niistä korukivistä kaikista kaunein.
Haukansilmä
Minun oli myös pakko hankkia vesimiehestä kertova kortti, koska osa kortissa kerrotuista asioista vastasi niin paljon ajatuksiani. Siinä kerrottiin lempivärini olevan sateenkaaren värit, tunnuslauseeni: ''Minä erotun!'' ja siinä sanottiin minun olevan ''edelläkävijä joka sydämessään tietää miten kaikilla olisi parempi, polla leikkaa usein vain liian terävästi eivätkä muut ymmärrä minua.'' Cool. Awesome. Bye.
