torstai 28. kesäkuuta 2012

Sherlock.

En pidä Cliffhangereista. Se on nyt todistettu.
The Great Game (Elämä pelissä) -jakso Sherlockissa sai minut ravaamaan levottomasti ympäri taloa. Katsoimme sen yhdessä isäni kanssa, joka ei tainnut aivan ymmärtää reaktiotani kauden päätökseen (kirottu cliffhanger). Minun oli aivan pakko katsoa samana yönä, siis iltana, toisen tuotantokauden ensimmäinen jakso säilyttääkseni mielenterveyteni. (Ei, elämäni ei pyöri tv-sarjojen ympärillä. Eikä minkään fiktiivisen asian muutenkaan. Oh, stop lying.)

Minä vihaan "The Reihenbach Fall"ia niin niin paljon. Se lähti siitä, kun John saapui paikalle Sherlockin ollessa katolla. Aloin siinä kohtaa herkistellä, ja jossakin vaiheessa kyyneleet alkoivat virrata. Fuck this shit. Kaikki, ihan kaikki Johnin ilmeet, sanat ja tunteet olivat liikaa. "Tears keep coming out and I want them to go back in."
Itseasiassa aluksi luulin, että tämä toinenkin tuotantokausi päättyisi ensimmäisen tapaan cliffhangeriin, mutta se ei tehnyt niin. Sehän tässä eniten ärsyttikin! Minun ei annettu rauhassa purkaa suruani ja tuskaani, vaan minun kasvoilleni pakotettiin itkuinen, ja kaikkitietävän ilkikurinen hymy. Voi vain kuvitella koko jutun kehittäjien trollfacet, kun fanit kärsivät. (En itseasiassa uskaltaisi laskea itseäni vielä Sherlock-faniksi. Ehkä siksi, että vaikka olenkin ihan ''Bwaaahh.'' ja ''Aww...'' ja ''Ooh..!", niin olen kuitenkin aika tuore tapaus. Kiitos silti saattamisestani tähän uskomattomaan fandomiin.)

Tunteeni - ja reaktioni.


Se Sherlockista
 Kaikista kauneimpia asioita Gleessä toiselle sanoo Blaine. Jos minulla joskus tulee olemaan Kurtin ja Blainen kaltainen suhde, enkä tarkoita homosuhdetta vaan sitä että se olisi tunnepuolella - tai no.. kuitenkin - samanlainen, nämä sanat olisi kiva toistaa ja vielä mukavampi kuulla... (Kurt kysyi siis: ''What do you promise?'')
 ''To always love you. To defend you even if I know you’re wrong. To surprise you. To always pick up your call no matter what I’m doing. To bake you cookies at least twice a year and to kiss you whenever and where ever you want. Mostly to make sure that you always remember how perfectly imperfect you are.'' -Blaine to Kurt
 Voisin kyllä ilomielin olla vähemmän vakavassakin suhteessa, sillä luulisi tämän sinkkuilun (=forever alone, en ole koskaan ''ollut'' kenenkään kanssa) joskus riittävän. Mutta ei tässä valittamista. Ei minulla ainakaan ole ongelmaa sen kanssa, etten ole parisuhteessa. Noh noh... Riittää tältä yöltä.

Tämä video sivistää sinua (jos osaat englantia), mutta se antaa myös viitteitä siihen mitä päässäni pyörii katsoessani sherlockia. Rakkaalla sanalla on monta käyttötapaa. <3

ILY - Moi.

P.s. Jos olet twitterissä, suosittelen seuraamaan tätä :D 
P.p.s. Blainen lupaus on se kuuluisa ''The Box Scene'' joka ei fanien harmiksi päässyt tv:seen.

1 kommentti:

  1. heei en tiennykkää et siul on blogii, onneks löysin sen :> liityin lukijaks ! :-) Miu blogi on

    http://anzaxd.blogspot.fi/

    VastaaPoista