 |
| One of the handsome men of FMAB |
Asdfghjkl... Miusta tuntuu että miu elämä on tässä viimoset 8 kuukautta ollu sellasta suoraviivaista elämistä päivästä päivään, liukuhihnaa jakso kerrallaan. Miten tässä on aika mennyt niin nopeasti. Pelottavaa suorastaan. Mitä jos se menee näin aina tästä eteenpäinkin? Tajusin että pääsiäinenkin meni jo. Eikö sen pitänyt olla hieman pidempi viikonloppu, "loma"? "Ai olikse täs? Pitää lähteä takaisin Tampereelle damn..". Ja 6. jaksokin alkaa kahden viikon päästä. Ja kahden kuukauden päästä alkaa kesäloma. Ja rippileiri. Ja muut kesän leirit. Ja kohta kesä on ohi. Ja kohta onkin elokuu ja saatan lentää Ameriikkaan. Kohta olenkin 18. Mitäs sitten? Ja sitten vielä kaksi vuotta lukiota. Ylioppilaaksi pääsemiseen tuntuu olevan onneksi vielä pitkä matka. Pelkään juuri kaiken jättämistä. Kun syksy saapuu, kaikki muuttuu - taas. Muutokset voivat olla kivoja, kaikki eivät ole. Asianihan ovat hyvin, right? Miksi olen silti allapäin. Välillä epäilen sen johtuvan siitä että pelkään asioiden menevän huonompaan suuntaan, lopultahan ne menevät eikö? Toisinaan syytän vain yksinäisyyttäni. Kaikesta voin kuitenkin aina syyttää itseäni.
 |
| This is me now. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti