Musiikkia kansalle.

NYT HYVÄÄ MUSIIKKIA KANSALLE! 

Oikeesti, hävetkää jos ette edes yritä kuunnella näitä biisejä kerran, edes kertosäkeeseen asti.
Okei, osa biiseistä voi olla tuttuja. Minä mistään mitään tiedä.

Asdfghjk.. Katsoessani ''The perks of being a wallflower''ia Heidin kanssa, tämä biisi pisti esiin, ja pakkohan se oli etsiä. Ah rakastan tätä. sakkjkdjsk En edes tiedä miksi. Koska tämä on hyvä.

Tästä tulee taas kaikki Sherlockfeelsit. Mutta muutenkin hyyyyvähyvä biisi (xd kyyläkylä)

Ahhhhhh HANSONIAAA ♥ Jonain pikkutyttönä 9-10 vuotiaana löysin, ja ah, nyt osaan jopa arvostaa, vaikka silloinkin tästä pidin, mutta.. ^w^

AH tämä kultainen kipale jota olen mainostanut varmaan jo kolmasti. MUTTAKUN tämä ON sen arvoinen!!! Ei vain Darren Criss (jonka vuoksi tämänkin löysin) vaan kappale ja Charlene ja video ja biisi ja Darren ja stemmat ja kaikki.

Sanokaa mitä sanotte mutta tämä biisi on oikeasti hyvä. Olkoon teillä minkälaisia käsityksia Taylor Swiftistä hyvänsä tämä on hyvä. Ainoa biisi häneltä jota olen oikeasti kuunnellut, toinen jonka olen edes kuullut. Mutta tyksin.


Noni, siinä sitte nytten. Eka ja kolmas ehkä nytten parhaita miusta, mut kaikki on ♥

musiikkia vaan.

Juu, mie tiedän että olis hyvä olla jo nukkumassa. En ole vain saanut koko joululomalla mitään aikaiseksi täällä blogipuolella, joten ajattelin nyt sitten kirjoitella.

No tästä tulee kyllä köyhä postaus koska väsyttää niin paljon ja taas toisaalta niin paljon energiaa että se pitäisi päästä purkamaan matkatavaroiden epäpakkaamiseen. 

No aloitetaan sillä että laitan tähän pari biisiä mitä kuuntelin tuossa yhtenä yönä joululomalla. Ne jotenkin iski taas pitkän tauon jälkeen.

Jason Mraz - Lucky ft. Colbie Caillat

Äöäöä.. Mie löysin tämän biisin aluksi Gleen kautta, mutta sain huomata

että tämä alkuperäinenkin on ihan loistava!

Tätä on niin kiva laulaa, yksin tosin vähän tylsä kun tekis mieli laulaa itte sitten 

kaksiäänisesti, mikä taasen on ainakin minulle mahdotonta :D

Paramore - Monster

Yes, I do remember those days when I listened to paramore almost every day.
En ole varmaan vuoteen kunnolla paramorea popittanut, mutta loistavaa silti.

Olen ollut hieman arka kuuntelemaan pelkästään jotain tiettyä hyvää yhtyettä/artistia,

sillä osittain kyllästyin paramoreen silloin kuunneltuani sitä niin paljon, 

enkä halua että niin tulee käymään vastaisuudessa. 

Pitää muuten taas odottaa vuosia että sitä jaksaa kuunnella uudestaan.

Shakira - Hips don't lie

Shakira ensinnäkin siksi että wow. 

Tuolla naisella on persoonallinen soundi, ihana ääni, kadehdittavat muuvit 

ja ah-mikä-vartalo :D

No siis, aina kun mie näen tämän videon, miulle tulee hirveä tarve

alkaa treenaamaan noita ''keikutuksia''. Mie en vain hallitse! :D
Mutta joo xD Me gusta.

Tony Bennet and Lady Gaga - The lady is a tramp

Ja niin. Tämä ei ole siksi koska Lady Gaga. Ehei. Toki hänenkin biisinsä

tuovat mieleen muistoja ja ovat muutenkin jotkut siistejä. Mutta tämä, koska biisi ♥
ASDFGHJKL :D

Okei, mää lähren täältä ny.

... never let go

''Lupaa jatkavasi elämää, mutta lupaa myös ettet koskaan päästä irti.''

''Do what you want and fuck the rest.''

Joululahjat. Tämä on ensimmäinen jouluni jolloin joululahjat saavat minut stressaantuneeksi. Olen näin ''vanhemmiten'' osannut arvostaa kaikkia saamiani lahjoja, mutta en osaa antaa muille kyllä yhtään mitään.. Mietin että pitäisikö tehdä ''äitit'' eli antaa lahjaksi jotain mistä hyötyisi itse. Viime joulnakin hän antoi minulle leffan, jonka halusi itse nähdä ;D Ei siinä mitään. En osaa itse edes etsiä lahjoja muista kaupoista kuin niistä missä käyn.
Oiw.. Tulin hyvälle tuulelle lahja-asian suhteen, sillä paketoiminen on kivaa ja sain sentään paketoitua 2 lahjaa lähes valmiiksi ja kivoiksi. Heidi ja Tiia, teitä odottavat jotkut pienet ja kammottavat :D

Every present has its own message from the person who gave the present. :3

One of the presents. :> It isn't a beauty queen but it's not meant to be.

Itselleni sain tänään jotain mahtavaa ♥ oppikirjoja! :3 I'm happyy!!!
Kävin koulun jälkeen Jameralla ja ostin halvimpia käytettyjä, eli vihreän tarran kirjoja. Käytetyt on ihan yhtä hyviä. Jotkut tehtäväkirjat vaatii hieman kumitusta, mutta muuten :>
Mukaani tarttui: Panorama Deutch übungen 2 (b2-saksa, 2), Matematiikan taito 3 ja 4 (matikka pitkä, 3 ja 4), Uskonnon matkakirja - totuutta etsimässä (uskonto, 1) ja Varför inte 2 (a1-ruotsi, 2).

Jooniin, kuten tuosta saattoi käydä ilmi jos oli tarkkasilmäinen, sekä omasi päättelykykyä, että vaihdoin b1-ruotsini a1-ruotsiin. Kun kerran ruotsi kiinnostaa, voisi sitä kokeilla jos pärjäisi tässä hieman haastavammassa a-ruotsissa. :> Jag hoppas att det ska bli kul! Nyt pitää vaan tsempata täsä b-ruattisa jotta en petä odotuksia (eli saa alle 9, mielellään).

Kauppoja kierrellessäni löysin yllätysyllätys itsellenikin jotain. Halpiskuulokkeet ja Philosopher's stone. Kuulokkeet vain 7€, joten epäilisin että ne ovat laadultaan samat. Kyllä ne miulle ovat ihan hintansa väärtit. JA viimeinkin se löytyi! Viisasten kivi enkuksi! Tätä on jo odotettukin.

Jooh. Sellaista tänään. Loppuilta tv-sarjojen pällistelyä. Ehkä elokuvaa :o Vaikka ilman seuraa elokuvat ei oo niin kivoja.

Okei, luistan nyt pois. Okei.

Uujee. Taas vaihteeksi tällainen ilta.

Miksi miulta aina katoaa tää inspiraatio kirjoittamiseen...

Ahdistus, kun pitäisi jo olla nukkumassa. Univelka kasvaa ja kasvaa. Ja koulu ahdistaa taas jostain syystä. Odotan jo pelolla joulukuuta, kun laitteistotekniikan stressaavin osa alkaa. Jos joudun luomaan hirveästi itse siinä projektissa, viime helmikuu varmaan uusiutuu... Silloinkin taisi olla jonkinlaista stressiä, kun eteenkin iltaisin olin niin väsynyt ja turhautunut etten jaksanut liikkua tuumaakaan ja lysähdettyäni olohuoneen sohvalle, kappas keppanaa, itkin. No itkeminen on ilmeisesti minulle yleistä, hyvässä ja pahassa mielessä. Elokuvat ovat inhottavia itkettämisessä, jos siinä mielentilassa sattuu olemaan. Jos olen oikein onnellinen joidenkin puolesta, itken. Jos olen surullinen toisten puolesta, itken. Jopa joissakin kohtauksissa, mitä ei ole tarkoitettu erityisesti herättämään suuria tunteita, itken. Miksiii.. Vaikka ei siinä mitään. Se on aina yhtä helpottavaa, itkikö sitten ilosta tai surusta. Jooh..


No nii hitto... Tajusin tässä juuri että mie olen täällä Tampereella oikeasti kaiken ulkopuolella. Mie oon oikeasti eristyksissä täällä. Kaikki mitä maailmalla, tai edes Suomessa tapahtuu ei kantaudu korviini. Miula ei ole aikaa katsoa/lukea uutisia. En mie tiedä ees mistä ystäväni puhuvat. Miusta välillä tuntuu taas niin yksinäiselle ja eristyneelle. Joo, saan ehkä täältäkin joskus ystäviä joo, mutta ei se ole sama asia. Mie en tiedä enää mistään mitään. Ehkä mie oon alkanu jo toteuttaa elämääni eristäytymällä yhteiskunnasta. Nyt on kyllä sellainen olo että ''I feel so lonely, nobody gets me, I feel so unhappy''. Mistäköhän tämäkin anksti taas johtuu... Pitänee kai odottaa viikonloppua ja toivoa parasta. Viikonlopun pitäisi oletetusti olla hyvä. Saisi luvan ollakin, tai sitten... niin...
   Mikä vittu minua oikeasti vaivaa! Sorruin taas kyyneliin kuten tuota edeltävää kappaletta kirjoittaessakin. Ei miulla edes ole mitään syytä. Vielä oudompaa siinä on se, että romahdin kun Oskari toivotti hyvää yötä. Olenko oikeasti niin ahdistunut etten kestä enää sitäkään kun joku niin tärkeä toivottaa suloisesti hyvää yötä as always. Tai sitteon olen vain pieli säälittävä olento jonka pitäisi asua jossakin Sumuvuorten luolassa yksinäisyydessä. Mie olen vaa yksinäinen enkä ansaitse yhtään mitään. Mitään. Murehdin koska olen vain niin yksin ja eristyksissä enkä juuri nyt jaksa nähdä loputtomasti vaivaa uusien ystävyssuhteiden rakentamiseen, sillä on muitakin asioita joihin pitäisi keskittyä. No, skippaan jo niitäkin. Ja minulla vain ei riitä energiaa. Ei ihme että murrun, sillä takana ovat neljän tunnin yöunet, eikä seuravien yöunien kestosta ole vielä tietoakaan. Ja asdfghjkl...


Mutta (a)pointti oli siinä että kun menen Ruokolahdelle, kaikki puhuvat jossain vaiheessa viikonloppua asioista joista olen täysin ulkona. Asioita, jotka kaikki tietävät. Asioita, joista olen maksimissaan kuulut vain mainittavan ohimennen. Damn . . .

ps. Uusi Bonditunnari kusee. Olen lievästi vittuuntunut maailmaan joten sanon sen suoraan. Kuuntelin sen kerran ja puolivälissä en enää kuunnellut edes puoliteholla. Siinä ei ollut sitä jotakin. Piste.

Yksi kahdesta parhaimmasta Bond-teemasta. Goldfinder, vuodelta 1964

Toinen parhaimmista. You only live twice, vuodelta 1967

Pahoittelen jo tästä sisällöstä #ankst

'Asd'ing

Noniin. Pakko sanoa että ihana biisi ♥

Mutta asiahan on näin, että taas kun pääsin Tampereelle, kaikki asiat joita viikonloppuna olisi pitänyt käsitellä kirkastuivat. Viikonloppuna olisi pitänyt keskustella vaihtoon lähdöstä, mutta eeeii. Ajatukset ei ollu ihan siinä. Silloin tuli sellainen olo ettei vain pysty tekemään mitään päätöksiä asian suhteen, ei edes edistämään asiaa. Nyt taas, hmh, olen sillä kannalla että hittovie miehän lähden amerikkaan.
Nyt tässä pari tuntia lueskeltuani, aahh olen ihan fiiliksissä. Onkohan se nyt hyvä vai huono juttu? Jos pääsen, niin ollessani näin innoissani varmasti petyn. Nojaa mutta asdfghjkl, joku vuosi Yhdysvalloissa :3 Pelottaa jos joudun johonkin äärirepublikaaniperheeseen ja sitten ne alkavat vihaamaan minua, kun en kannata Romneya. Mutta niin hienoa se kyllä olisi. Tulkoon huonoja sekä hyviä kokemuksia, molemmat kasvattaa. Uuiuiuiuiui. I'm freaking out. Even though every day sucks.

Asd. Maata Näkyvissä -festarit ovat n. 11 päivän päässä. Enkä mie edes itseasiassa tiedä mitä mie siellä teen enkä että kenen kanssa liikun. Tiedän vain pari asiaa siitä viikonlopusta:
Käyn katsomassa HB:n. Huoneporukkani tuntuu oudolle jokatapauksessa hyvässä tai huonossa mielessä (se kai selvenee).
Njooh. En tiedä kyllä koskaan mitään. Tekisi jo mieli pakata. JAjaja... Ajattelin helpottaa elämääni(aivojani) ja mennä junalla ensin Ruokolahdelle torstaina ja sitten sieltä bussilla Turkuun. Joo tiedän että junamatka Turkuun tulisi halvemmaksi mutta en jaksa mennä junalla turkuun ja oottaa asemalla että joku tulee sanomaan mihin pitää mennä. Toisekseen minun on vaikeampi löytää ihmisiä sitten itse festaripaikalta. Joo tiedän että puhelimet on keksitty, mutta se ei ole sama asia. Ensimmäiset hetket menisivät sitten hieman ulkopuolisena. Kiva. Toisaalta olen sosiaalistunut jo sen verran että ei siinä kauan menisi, mutta bussimatkat... Mie haluan siihen tunnelmaan jo bussissa, mikä tunnelma siellä sitten lieneekään.
Mie nyt tässä pelkään vähäsen että tuleeko tämä miun korva kuntoon Maatikseen vai tuleeko koskaan. Kyllä tähän on jo tottunut, vain niistämisen ym. jälkeen se menee jotenkin pahemmin lukkoon.

Ja joo, miun tämänhetkiset rahani, joita olen yllättävän onnistuneesti säästänyt kesästä, tulevat luultavasti lähelle loppuaan Maatiksen aikana. Josta tulikin mieleeni että ajattelin kokeilla kirjoittaa ns. Joulukirjeitä (tämä tuli mieleen siksi että olen niin köyhä etten voi ostaa mitään :p). Mutta en minä uskalla mitään kenellekään kirjoittaa. Häpeän kaikkea mitä teen tai sanon tai yms. :D Can't help myself.

En jaksa koulua. Saanko eristäytyä yhteiskunnasta. Kunhan miulla olisi vain tarpeeksi päällä voisin ilomielin mennä makaamaan jollekin puistonpenkille.
Olen btw ylpeä itsestäni. Olin tänään koulun jälkeen lähes kokonaan irti facebookista, huomenna voisi ollakin kokonaan, ja ylihuomenna, ja...

Goodbye. I have to go and leave you alone. Haha jk.

Exchange and stuff.

 Fuck yeah. Miun korvatulpat on pian laitettu postiin, joten saan ne ehkä jo tällä viikolla sillä sähköpostissa luki, että ''Tilauksesi on pakattu ja se toimitetaan pian postitse'' ja ''Toimitus kestää noin 2-3 työpäivää Euroopan sisällä''. Whippey!

No siis ne korvatulpat ovat Alpinen ''Music Safe Pro'' -tulpat ja kuten nimessä näkyy, ne ovat musiikin pariin tarkoitetut. Mukana tulee kolmet eritasoisesti vaimentavat vaihdettavat filtterit ja pakkauksessa tulee myös yksi ns. varatulppa eli kolme tulppaa for me..

 Noniih. Se on tehty. Laitoin uudestaan vaihto-oppilas hakemuksen menemään. Sainhan minä jo kesällä hyväksynnän, mutta hylkäsin sen sillä olin peloissani vielä Tampereelle sopeutumisestani. Nyt kun olen sopeutunut loistavasti kahdessa kuukaudessa, voisin hyvin sopeutua myös Iso-Britanniaan. Nyt pelkään enemmänkin että olen myöhässä eikä minua hyväksytä tai en saa isäntäperhettä. Mutta tänään tuli sähköposti, jota odottelinkin jo. Eilen vasta laitoin hakemuksen ja tänään on vasta ensimmäinen ''työpäivä'' viikonlopun jälkeen, mutta silti odotin jo vastausta hakemukseeni.
Minä sain vastauksen hakemukseeni tänään. Joka kerran kun puhelimeni ilmoitti uudesta sähköpostista (joita tuli tänään yllättävän paljon :o) toivoin sen olevan Exploriukselta, vaihtojärjestöltä jolta hain vaihtoon. Sitten se tuli. Merkki siitä, että pääsen haastatteluun ja saan taas täyttää ihania lippulappusia haastatteluun ja sen jälkeen lisää, jos tulen hyväksytyksi (ja jos äiti ja isä vielä antavat minun mennä tervehtimään maailmaa).

Mutta näin jälkikäteen heinäkuisen peruutukseni jälkeen olen hieman katumapäällä, vaikka ymmärrän toki peruutukseni syyn. Kuvittele nyt itsesi 16-vuotiaana muuttamassa yksin päälle 300km päähän kotoa paikkakunnalle jossa et ole käynyt lähes koskaan etkä tunne ketään. Ainoat tietoni olivat TYK, Särkänniemi, 2 serkkua täällä ja että Tampere on isompi paikka kuin Imatra. Viimeisimmästä kohdasta en ole vielä saanut vahvistusta sillä hyvä jos olen käynyt 5km päässä asunnolta, sielläkin autolla. No siis pointti oli että harmittaa se peruutus. Siinä ei ollut hirveästi aikaa miettiä, laput olisi varmasti pitänyt palauttaa ennen koulun alkua, enkä olisi ollut valmis. Olen miettinyt että varmemmin kadun sitä etten lähde, kuin sitä että lähden. Jos sanoisin että kadun ehkä jokatapauksessa, en tosiaankaan pääsisi lähtemään. Kuka maksaisi pettymyksestä > 10 000€ kun voisi saada sen ilmaiseksi. Noniin, mutten odota suurta pettymystä: Britannia, englanti ja kaikkea uutta. Asdfghjkl pakkopakkopakko. Matkakuume.

LISÄYS | Exploriukselta soitettiin. Minut ehkä hyväksytään mukaan ilman haastattelua. Selviää kai huomenna. I'm fucking excited and freaking scared. It's all happening so fast! Ei se haastattelu olis pahasta hyvät immeiset...

Nyt kun olet tullut tänne asti niin et tosiaankaan skippaa tota biisiä (poikkeuslupa kuuroille ja niille jotka ovat sen jo kuulleet). En mahda minkään mutta tykkään ja YouTuben parhaista shippausvideoista löytyy kaikkea ♥

Somedays I can be really bored.

Tuollaisessa sotkussa nukuin ainakin viikon. Seuraavalla viikolla syyslomalla kunnollisessa sängyssä kotona. Tällä viikolla taas ilman lakanaa. En jaksanut vaan laittaa.

Onnenpäivä! Äiti vei kauhean vinkuvan mukin pois ♥ Mutta... missäs minä nyt kastelen pensselit :o

''Rakastan ruokaa tortilloja, vesi kielellä huokaan: sitä lisää tuokaa..'' ♪

 Jotain ihmeellisissä kulmissa otettuja kuvia joissa näytän... jollekin. Ja ah-niin-puhtaat hiukset, mutta välinpitämättömänä ulkonäöstäni ei se haittaa. Ja loistava laatu.

asdfghjkl.

Mie toisaalta kaipaan noita porkkanahiuksia. Itseasiassa ihan sikana. Pitää kyllä joskus kevätpuolella laittaa oranssiksi. Jouluna pitää olla punaista :3

Luminen sisäpiha Rohdinkuja 2:sta Tampereelta. Me gusta :>

Juu, ostin silloin joskus Anna Puun tuotannon. Uusi levy ilmestyikin jo vasta äsken, mutta se ei ole ensisingleään lukuunottamatta kolahtanut.

Wham! - Wake me up before you go go ♥

Pari sanaa syyslomasta.

Noniin. Syysloma on ohi, kokonaan ohi. Ja kuinkas ihanasti se menikään.

Juu, perjantaina lähdin hyvissä ajoin kohti kotiaskipaten äidinkielen tunnin, jotta ehtisin junaan. En olisi halunnut mennä sinne muutenkaan, äidinkieli ei taida olla ihan minun juttuni. Kaikki muut kielet kyllä, äidinkieli... njääh. Lintsasin siis luvan kanssa äidinkielestä (eli pyysin vapaaksi :p) ja lähdin innokkaasti kohti kotia kahden täpötäyden repun ja yhden kangaskassin kanssa. Yöllä nukuin, kävin jopa ajoissa nukkumaan sillä lauantaina oli aikainen herätys.

Heräsin siis lauantaina aikaisin koska Ruokolahtimarkkinat. Suurin syyni mennä markkinoille oli tavata ihmisiä. No pääasiassa halusin tavata Einin, entisen opettajani, Arkkiparkin aloittajan, jonka opin tuntemaan kunnolla vasta Arkkiparkin aikana. Tajusin silloin kuinka hieno ihminen hän on. Tästä, ja monista muistakin syistä hän on minulle tärkeä. Noniin. Tapasin siellä mm. Einin ja Tuutikin ja Kurtin... Tärkeimpänä - vitsivitsi - no ainakin kuuluisimpana, tapasin Timo Soinin. Woohoo!

Sunnuntaina kävin vanhempieni kanssa mummolassa lounastamassa. Osasyy siihen oli se, että talossamme oli kiinteistönvälittäjän esittelyjä. Ehkä pieni syypää olin myös minä, sillä harvoinhan sitä pääsee enää mummolaan. Minusta kyllä tuntuu, että muutettuani Tampereelle olen käynyt mummolassa useammin kuin ennen. Nojaa. Sekä lauantaina, että sunnuntaina muistaakseni kävin myös poikaystävälläni. Kuulostaa muuten edelleen niin oudolta että käyttäisin mielummin jotakin muuta nimeä... Ehdotuksia?

En muuten muista mistään syyslomapäivästä kunnolla mitään. Syy selvenee tiistain kohdalla.

Maanantaina, ihanana maanantaina aloitin koulukierrokseni, joiden tarkoitus oli kattaa päivät maanantaista keskiviikkoon. No siis maanantaina lähdin aamulla iloisesti skootterillani matkaan, kohti Vuoksenniskaa. Saavuin Vuoksenniskalle lähes tasan kello kymmenen. Juuri kuten olin tähdännytkin. Siellä hieman haahuiltuani ja hyvälle ystävälleni Heidille viestiteltyäni löysin tuttuja yhdestä luokasta ja jäin sinne. No näin koululla paljon tuttuja.
Laiskamato iski enkä jaksaisi kirjoittaa. Viitsi vitsi, oikeesti olisi paljon läksyjä joita haluaisin mennä tekemään. No eei, on niitä mutten haluaisi tehdä. Joo on sitä opiskelumotivaaatiota, mutta ei nyt ehdi. Damn... mie tuun niin alisuorittamaan äidinkielen.

Juu, tulin sitten tiistaina kipeäksi. Maanantaina ja tiistaina tuli käytyä myös vanhassa koulussani Ruokolahdella. Ihan sikakiva nähdä entisiä opettajia, sekä kavereita koulusta. Mutta siis tulin kipeäksi. Sitä kestikin ihan tähän päivään saakka. Kuume lähti itseasiassa jo keskiviikkona, mutta torstai-, sekä perjantaiyönä herättyäni havaitsin lievää kuumetta. En ole nukkunut kunnon yöunia viikkoon, joten saa nähdä milloin ne saan. Syyslomalla heräsin yöisin kurkkukipuun ja nyt koulun taas alettua en pääse ajoissa nukkumaan ja aamulla täytyy herätä aikaisin.
Huomenna saisin herätä myöhemmin, sillä koulu alkaa vasta kello 9.35, mutta joudun lääkäriin aamulla mahdollisesti tulehtuneen korvani vuoksi (joka ei oireile muuten kuin olemalla kuulolakossa) ja koulun terveydenhoitaja soittaa minulle ajanvarauksesta huomenna ennen kahdeksaa, joten... kuolen.

Ehkä jätän tämän päivän blogituksen tähän ja painun pehkuihin.
Pyydän vielä anteeksi sitä etten ole paljoa kirjoitellut, sillä syysloma, kipeys, kiire. Tämä jatkuu vielä, mutta ehkäpä saan viikon sisään jotain aikaiseksi.

Loistavaa ^^

Asioita.

Aloin taas vaihteeksi miettimään mikä ihmisissä kiinnittää huomioni.
Tämä tuli mieleeni selaillassani toista blogiani.

Nostin päiväkirjani lattialta ja aloin selailemaan sitä.
Olen edelleen täysin samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä kohdasta listallani.
Ensimmäisenä kohtana oli hymy/nauru. Olen yhä sitä mieltä että se kyllä kiinnittää huomioni. Tämä on yksi piirre joka on varmaan suurimmalla osalla ihmisistä joista pidän paljon. Heillä on ihana hymy tai he näyttävät ihanille kun he nauravat :>
Toisena kohta, joka on tällä viikolla tullut usein mieleeni: Silmät. Miten sattuikaan sopivasti, että pidän ihmisten silmiä erittäin kauniina, sillä niihinhän aina katsotaan.Voisin jäädä katsomaan toista silmiin varmaan ikuisuuden.  

Kun jättää tällaisen kirjoittamisen kesken, se jää puolitiehen. Voitte kiittää saamattomuuttani.

I try not to make plans. God always laughs at your plans. I’m going to keep the door open, and keep the pages blank, and see what gets painted upon it

                                                                             - Tom Hiddleston

Täällä Tampereella on ollut kokoajan sateista... Ei ole päivääkään jolloin olisi täysin kuiva päivä. Jos sellainen sattui olemaan, oli sitten muuten erittäin harmaata ja palaakaan taivasta ei näkynyt. Mietimpä taas sitten kaikenlaista. Johtuuko alakuloinen mielialani osittain kurjasta säästä, vai heijastaako sää mielialaani? Naurahdin ajatukselle kävellessäni kaupasta, muttei hetkellinen hymy kyllä saanut sadetta loppumaan tai pilviverhoa rakoilemaan. Ehkei se riitä. Saa nähdä tuonko sateen mukanani Ruokolahdelle syyslomaksi, vai onko kenties Ruokolahti pelastukseni. Alkaako sateet kaikota Tampereeltakin tai saanko tänne edes jotakin iloa? Vaihtuisivat sateet edes lumeksi, mutta sitä saanen odotella pitkään.

Minulla on ylläni 4 neule-/villapaitaa... Was?

Miksi koulu tulee ja pilaa kaikki päivät? Koko viikonloppu meni tekemättömien koulutöiden ahdistellessa. Kello on kahdeksan ja tuskanhiki otsalla pähkäilen mistä kirjoitan äidinkielen esseen. Olin jo hyvässä vauhdissa suunnittelemassa esseetä yhdestä suosikkipaikastani, mutta se suunnitelma kaatui. Nyt taas tuli mieleen että pitäisikö kirjoittaa essee suosikkipaikastani, omasta sängystäni. Ehken viitsi. Mutta joo, vakavasti ottaen ei jaksaisi yhtään mitään... Voisiko syyslomaan ottaa etumatkaa? En ehkä silti haluaisi, sillä syysloma tarkoittaa loman lisäksi myös kahta englannin esseetä ja Leijapojan lukemista.
Äidinkielen kimppuun taitaa käydä matkani...? Pian ainankin.

Dan on minulle pahasta.

Olen tosin samaa mieltä hänen kanssaan.

Kannustava puhe.

Lagoon.

Önnönh. Mie haluaisin kirjoitella tänne kaikkea, mutta kaikkea ei voi, jos tänne joku aina välillä eksyy.

Tulin koulusta n. kello 9:40. Pääsin fysiikankokeesta kahtakymmentä yli yhdeksän. Huh. Koe alkoi 8:20 ja olisin helposti ollut valmis about 20 minuutissa. No, mietin kuitenkin mitkä tehtävät tekisin, seitsemästä sai tehdä vain viisi ja kannatti siis valita ne mitkä osasi. Jätin suosiolla historiatehtävän pois, sillä vuosiluvut olivat tehtävässä erilailla kun olin ne opetellut. Tein monivalintatehtävän vaikka inhotti, koska en ollut varma yhdestä kysymyksestä. Noh, kokeen lopputuloksesta en tiedä, mutta täysiä pisteitä en saa. Monivalintatehtävän ainoa heikko kohtani oli mennyt väärin. ''Positiivista'' tässä on se, että nyt ainankin tiedän miten asian laita oikeasti on. Silti se vähän nyppii. Koe oli kaikinpuolin helppo, sanoisinko alle peruskoulutason. Jos olisin uskaltanut tehdä vain kaikki laskut, olisi saattanut mennä paremminkin, mutta sen näkee.

Tänään olen laiskotellut koko päivän. Hmh. Tuntui ihan mukavalle, mutta toivottavasti en ala nyt vain veltostumaan ja lihomaan. Juoksulenkillekin voisi mennä näinä ''vapaapäivinä'', mutta tällä hetkellä keuhkot ei kyllä kestäisi. Tämä keuhkoja raastava yskä ja kurkkukipu ovat kyllä jo onneksi väistymässä, mutta silti. En uskalla vielä ottaa sitä riskiä että ne palaisivat tuolla ulkona kylmässä ilmassa. Koulumatkatkin ovat hieman tuskaisia pyöräillen, vaikka käytänkin kaulahuivia ja pipoa. Villapaidatkin ovat jo käytössä. Niiden huonoja puolia ovat esimerkiksi että astuttuani sisälle kouluun, tulee järkyttävän kuuma, koska villapaita ja pyöräily tuulenpitävän takin kanssa. Siihen ei taida löytyä kompromissia.

No laiskottelusta vielä. Tultuani koulusta, istahdin tietokoneelle. Aloitin tämän blogipäivityksen kirjoittamisen ja rentouduin. Saatoin katsoa pari jaksoa TBBT:tä ja mussuttaa hieman (häpeän). Olin niin väsynyt, etten jaksanut lähteä koululle takaisin syömään. Teinpä siinä sitten kanasalaattia (taas) ja tulihan siitä ihan syötävää, jälleen kerran. En jaksanut edes viedä lautastani tiskipöydälle, vaan rojahdin sohvalle. Nukahdin. Herasin kerran johonkin, en muista mihin, ja kävin hakemassa itselleni viltin. Jatkoin uniani, kunnes kämppikseni tuli kotiin. Olin nukkunut yli 2 tuntia, ainankin. Hm, ihan kiva. Mutta laiskotteluni ei loppunut siihen; Aloitin katsomaan Taru Sormusten Herrasta: Kaksi Tornia, sitä ostamaani pidennettyä versiota. Yllätyin siitä, kuinka hyvä se oli (skippasin jälleen muutamat Frodo/Sam/Smeagol -kohtaukset, ne ovat ahdistavia). Ns. poistetut/pidennetyt kohtaukset tekivät elokuvasta jotenkin kokonaisemman ja ne antoivat sille sisältöä, joka taas tavallaan loi yhteyden elokuvan ja minun välilleni. Olen oikein tyytyväinen ostokseeni :> Toivotaan vain että Kuninkaan Paluu hoitaa saman asian. Niinjoo! Kaksi Tornia on aina ollut henkilökohtainen inhokkini trilogiasta, elokuvana siis (kirjoja en erottele). Lisätyt kohtaukset saivat minut pitämään tästäkin paljon enemmän. ''Iltaruoaksi'' mussutin roiskeläppäpitsan. Hyi minua.

Hm. Kiitos 'uttavanikaverinimiksisinuakutsuisin', löysin tumblrista ''And that's who I am'' -blogin. Päätinpä siis, että teen sen kautta tälle rinnakkaisblogin, johon tulee noita 'and that's who I am' juttuja, mutta vain minua koskevia siis. Stay tuned! Jepsjeps. Löydät blogin tästä linkistä. Vaikka olen jo tallentanut kymmeniä kuvia tätä varten, en aio postata niitä kaikkia toki samalla kertaa. Olenpa oleva. No, loput selviää sitten siellä.

ps. Ihanan asiaankuuluva otsikko, vai mitä ;>
pps. Ed Sheeran on aivan mahtava. Give me love akustisena, olkaa hyvät. ♥

Melankolia. Mutta ihanat ihmiset ympärilläni :)

 Anna Puu - Melankolian riemut

Hohhoijjaa... Olin eilen illalla nuortenillassa kauniskalliolla ja sanoisinko etten olisi voinut viettää lauantai-iltaani paremmin. Illoissa on aina ihania ihmisiä ja muutenkin mukavaa! Siellä ON aina ihania ihmisiä, vaikka yksi heistä haluaa välillä leikkiä ettei olisi. Siellä tunnen oloni kotoisaksi ja jotenkin rentoudun ja olen (useimmiten - hohoo) oma itseni.
Tänä aamuna kun heräsin, jäin hetkeksi sänkyyn makoilemaan. Olin haikealla mielellä. Jotenkin se vain on, että aina kun minulla on ollut mahtavaa täällä srk-porukoissa, olen sen jälkeen apea. Alakuloisuus hälvenee varmaan vasta kun joku ottaa taas yhteyttä tai tunnen oloni kotoisaksi välillä koulussa. Päivän mittaan olen vain vajonnut syvemmälle, kunnes nyt pääsin kirjoittamaan asioista blogiin. En nyt vieläkään, enkä luultavasti iltaankaan mennessä tästä piristy, mutten sentään enää toivottavasti murehdi tämän enempää.

Perjantai oli ihana päivä koulussa. En tosin ehkä pysty sitä nyt kunnolla hehkuttamaan, kun olen alamaissa, mutta aina voi yrittää.
Siis, perjantaina meillä oli RO-tunti alkaen 9.35, ja se sattui siis sopivasti hyppytunnille. Siellä huomasin, että luokkani on huippu ja täynnä ihania ihmisiä! Samalla opin lähes kaikkien luokkalaisteni nimet. Pari vielä uupuu.

Ainiin! Äiti ja isä ovat muuttamassa luultavasti Imatralle. Tätä taloa on käynyt jo kiinteistövälittäjät katsomassa ja laittavat kai myyntiinkin. Olen kokoajan sanonut tätä taloa kodiksi ja muutettuani Tampereelle, Tampereen asunto on ollut vain asunto. Mitä minä sitten kutsun kodiksi, kun vanhemmat asuvat jossain Imatralla *ynf* ja minä Tampereella. Tällä hetkellä veikkaisin, että Tampereen asunnosta tulee pian koti. Ainakin toivon niin. Imatralle en haluaisi. En nimittäin tiedä majoittaudunko mummolaan viikonloppuvierailuilla, jos vanhempani muuttavat. Nuortenillat ovat täällä Ruokolahdella ja niin ovat ystävänikin. En usko, että lähtisin useinkaan yömyöhällä ajamaan Imatralle nuortenillasta tai että saisin sinne kyytiä. Saa sitten nähdä jos talo menee kaupaksi.

Taidan lähteä tästä pakkaamaan ja masentelemaan :P

 Charlene Kaye - Skin And Bones ft. Darren Criss <3

Emokyyneleet, menee ylämäkeen. Melankoliaa.

Just another day.

Torstai, 4. päivä Tampereella.

Huh. Olen kotiutunut yllättävän hyvin. Enää ei ahdistus tai koti-ikävä paina päälle. Koulussa on kivaa, kuten aina. Mukava on huomata, että tunnistan jo joitakin ihmisiä käytävillä (ja he tunnistavat minut) ja tunnen oikeastaan jo muutamia ihmisiä. Ei tarvitse olla ihan yksin. En tosin vieläkään uskalla mennä vaan juttelemaan kenellekkään, sillä en mielestäni tunne heitä tarpeeksi hyvin ja ujous puskee päälle. Pelkään vaikuttavani perässä roikkujalle tai jollekin hiljaiselle olennolle joka hiipii hiljaa hämärissä. Jos ihmiset koulusta vain tutustuisivat minuun, niin uskaltaisin olla enemmän ''oma itseni''. Pelkään siinä ehkä sitä, etten saisi kavereita jos paljastan heti kaikki karmivat puoleni :D Toisaalta, kukaan ei mielestäni ole liian outo Tykiin. Siellä voi olla niitä hiljaisempia ja niitä, jotka huutavat niin kovaa että Tyllikin raikaa. Itse lukeudun enemmän näihin riehuviin ihmisiin, mutten uskalla vielä päästää itseäni valloilleen. Ehkä se on hyvä, ehkä ei.

Kun viimein pääsin kotiin koulun loputtua 15.15 (alkoi 8.00) minulla oli inhottavaa päänsärkyä. Pitäisiköhän ehkä ensiviikolla viimeistään ruveta ottamaan juomapullo ja evästä mukaan kouluun? Onneksi ei tarvinnut asunnolla (en kutsu tätä kämppää ainankaan vielä kodiksi) alkaa laittaa ruokaa. Eilinen kanasalaatti kelpasi hyvin. Ostin sitten kaupasta illaksi hieman suklaata (ihan pikkiriikkisen) ja joksikin päiväksi/illaksi/yöksi Gifflareita (pieniä pullia, you know). Loppuilta menee varmaan saksanläksyissä ja Tumblrissa. Tänä iltana ajattelin oikeasti käydä aikaiseen nukkumaan.

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että fysiikanope on huipputyyppi. Pitää varmaan ottaa kamera muutenkin kouluun joskus ja ottaa kuvia koulusta (ja kysyä, jos jaan ottaa kuvia mielenkiintoisista henkilöistä :>). Saksassa ei ole mitään vikaa. Toisaalta on raskasta tehdä suurin osa työstä ja opiskelusta itse kotona, mutta en valita. Yksi miinus tulee opettajalle siitä, että kun kuuntelemme lauluja, niin hän jammailee ja laulelee mukana, ja se kuuluu >:D Se ainankin vielä hymyilyttää, mutta se osaa olla myös häiritsevää.

Aina sanotaan, että jos haluat pitää ''hyvää blogia'' sinulla täytyy olla paljon hienoja kuvia. Itse en vaan aina jaksa laittaa kuvia, ja mitä tähänkin asiaan laittaisi, kun en ole itse mitään nyt ottanut. Kyllä niitäkin tulee, mutten perustanutkaan blogia miellyttääkseni muita, vaan kertoakseni yleisesti tapahtumia. Njääh.
Mut heeei, huomen kotii ;>

Fiilis: Toiveikas

Glee Cast (Kristin Chenoweth ja Lea Michele) - Maybe This Time

Huomenna

Uiuiuiuiui..! ( >:D )

Alkaa olla aika jännää jo. Kello on... 22:42 ja koulu alkaa alle 12 tunnin kuluttua.
Ahistaa toisaalta että minne pitää mennä ja mitä pitää tehdä. Ja milloin!! Mutta ei jännitä koska en ole sisäistänyt vielä muuttoa, enkä kouluun lähtöä tai mitään.

Ajattelin vielä tänä iltana ehtiä päällystää parit oppikirjat, mutta saapi nähdä. Ei niitä kyllä huomenna ainankaan vielä tarvitse. Huomisen vaatteetkin pitäisi katsoa valmiiksi. Miksi sen jännityksen pitää tulla näin vasta illalla, kun olen yksin huoneessani koneella.

Olen jo nyt masentunut ja katkera ja itkuparkusurku, kun olen täällä Tampereella ja kaikki muut ovat pitämässä hauskaa siellä kotikonnuilla (konnussa hehee). :''''( On ensinnäkin hirveä ikävä ja toisena ei ole reilua että siellä 'kotona' toiset saavat vielä nauttia toistensa seurasta ja pitää hauskaa kun minun kaverinani toimii tietokone, joka taas masentaa lisää. Koska ihmiset sen toisella puolen. Minulla on nyt tässä koulupöydällä viimeisin luokkakuva sekä kaverikuva, mutta haluaisin siihen jonkun isoskuvan tuolta leiriltäkin :/. Voisihan puhelmen taustakuvaksi jonkun laittaa, mutta sitten upea taustakuvani taas jäisi pois enkä halua sitä kyllä vielä jättää (koska se on tuituitui ja hipshipships).

Lyhyt plörinä. Nyt nukkumaan. Huomenna toivottavasti lisää.

Hieman Ed Sheerania loppuun.

Yllä this ja alla the city

Ei taas Justiinaa

Tuota juu. Tässä on minun ihanaiset Justin Bieber -levyni. Fanitukseni alkoi siis ostettuani My Worlds -levyn 2010 keväällä Italian matkalta. En erityisemmin ollut edes kuunnellut Justinia ennen sitä. Satuin kai ostamaan levyn vain, koska ihmiset kuuntelivat sitä. Hyi mikä syy! Believen ja NSN:n ostin Anttilan Toptenistä Tampereelta viimeviikolla. Pitänee nyt hehkuttaa Believeä.
Believe on aivan loistava levy, Justin kuulostaa loistavalle. Beauty And a Beat (ft. Nicki Minaj) on suoraan poptaivaan huipulta! Levy on täynnä loistavia kappaleita mm.

 All Around the World ft. Ludacris
As Long As You Love Me ft. Big Sean
Catching Feelings
Take You
Right Here ft. Drake
Die In Your Arms
Thought of You
Beauty And a Beat ft. Nicki Minaj
Believe

Viimeviikolla saapuivat liput Justinin keikalle. Jes!

Vaihto-oppilasjärjestö UP-education otti tänäaamuna isääni yhteyttä. He soittivat kai vain että jos olisi joskus aikaa niin voisimme kaikki käydä heidän toimistollaan joskus kun olemme Tampereella. Cool. Iskä ei kai vielä ole aivan vakuuttunut tästä hommasta, mutta jos nyt saisi varmistettua paikan syksyn mittaan niin alkaisi hänkin ehkä ottamaan vakavampaa kantaa.

Belieberit, katsokaa tämä.

Take That - Love Love

Moi.

Tampere

 Äääh... Mie en haluakaan enää uutta elämää. Tällä hetkellä ainut asia, mitä todella haluaisin olisi vieläkin kävellä samaa reittiä vanhaan kouluun ja nähdä samat naamat edes vielä kerran.

Mutta Tampere alkaa paljastaa paljolti valoisia puoliaan.

1. Plevna ja Cine Atlas
Finnkino elokuvateatterit. En osannut yhtään etukäteen kuvitella kuinka paljon elokuvia siellä näytetään ja kuinka halvalla!?! Siis käsittämättömän ihania... ...rahareikiä.

2. Junat
Mahtavat junayhteydet Helsinkiin ja Turkuun!! Ei kotiin tosin, muttei sillä niin väliä. Junilla on muutenkin niin ihana liikkua.

3. Kauppoja ja kulttuuria
Paljon laajemmat ja paremmat ostomahdollisuudet kuin täällä. Kiitos tästä. Ja - ah - sitä kulttuurin määrää!! Konsertteja, museoita, teatteria ja kaikkea. En edes tiedä mitä kaikkea siellä voi olla, sillä täällä kun ei ole juuri mitään.

Edward Shape & The Magnetic Zeros - Home

Omgomg. Huomenna on Bieberin keikan ennakkomyynti faneille. Liityin faniclubiin ja yritän saada sen Meet and Greet paketin. No sleep tonight.

How short of me.

Se on täällä!

Eilen illalla tutkiessani epätoivoisesti postin sivuja huomasin yhtäkkiä, että pakettini on jo rekisteröity Ruokolahdella. Whii! Siinähän äkkiä tulostin lähetystunnuksen ja kiirehdin iskän kanssa postiin. Kotona avasin kiireesti pakettini ja sain viimein puhelimen käsiini. No, enää ei tarvitse voivotella puhelimesta täälläkään.

Nyt olen pelaamassa The Sims 3:a konella, joten se taitaa ohittaa tämän tärkeysjärjestyksessä. (Sims on muuten ihan mahtava! Kolmonen on ykköseen ja kakkoseen verrattuna niin paljon realistisempi. Joten jos haluat päättää toisten elämän kulusta (tai mikset suunnittelisi omaasi) Sims 3 on loistava. Muutenkin kyllä.)

Take this.

Kuvia! tai ei...

Ahaah, ''and now something completely different.''

KUVIA!!! En ole koskaan jaksanut laittaa niitä, mutta tässähän niitä voisi alkaa laittaa
Tai ei vielä sittenkään...

...mutta JOS haluatte nähdä tulevaisuudessa kuvia, minulla on silloin myös instagram, josta myöhemmin lisää. JA jos haluatte tietää enemmän kiinnostuksen kohteistani (=elokuvat, tv-sarjat, näyttelijät, muusikot ym.) käykää Tumblr:ssani (http://just-a-starkid.tumblr.com/) ja jos haluatte nähdä satunnaisia tunteenpurkauksia ja idolieni palvontaa (ja idolini), olkaa hyvät ja tsekatkaa Twitterini (http://twitter.com/Sann_17).
(Hyvien kelien tullessa saan otettua kuvia + laitettua niitä. Ja uusi puhelin, uudet mahdollisuudet.)

Olen puhelinta odotellessani tutkinut Google Play -sovelluskauppaa androidille. Olen ajatellut ladata ainankin nämä sovellukset/pelit:
Angry Birds (kaikki), Doodle Jump, Sports Tracker, Shazam, Nyan Cat: Lost in space (koska Nyan Cat), Fruit Ninja, YouTube, Facebook, Twitter, Tumblr, Blogger, Instagram...
Ei ole paljon parempaa tekemistä odotellessa...

Katson paaljon TV-sarjoja netistä ja ajattelin nyt alkaa koordinoida niiden katsomista, kuten TV:ssäkin niitä näytetään. Laitan tietyt jaksot tietyistä sarjoista tietyille päiville siten, ettei sitä tule liikaa (kuten jos katsoisin kaksi Sherlockia, joka tekisi 170min. (=2h 50min.)) Hallitsen Tv-sarjojen katselua tv-links.eu:lla, josta ennen löysi myös linkit jaksoihin, muttei enää toimivia ja ilmaisia. No, mielenterveyteni kannalta olen onneksi löytänyt muita sivustoja.
(Olen alkanut katsoa Sherlockia btw... Loistavaa, aivan loistavaa!!!)

Fun. - We Are Young  ... Ei kommentoitavaa.

+ Ed Sheeran - Drunk, joka on yksi upea näyte Edin lahjakkuudesta.

Kiitän ajastanne.
P.s. Blogilla uusi look. Mielipide..?

Bieber Fever

Ei oo Justin Bieberin musiikki ainankaan huonompaan suuntaan mennyt <3
Miten joku voi olla niin lahjakas ja kaikea. (ja hyvännäköinen >:--D kjeh kjeh...)

As Long As You Love me on loistava! Rakastan Justinin musiikkia yhä enemmän.

 

All Araund The World on myös aivan huippubiisi! En malta odottaa että saan levyn käsiini...

Ainut "#¤%&#¤ -juttu tässä on se, ettei JB tule vieläkään Suomeen, eikä minulla ole pienintäkään mahdollisuutta päästä katsomaan häntä ulkomaille...

 

Yksi JB single on vielä tämä Die In Your Arms, joka on vähän eri tyylinen, mutta ihan hyvä myös.

 

Jännin asia tässä Bieber -jutussa tosiaankin on se, etten olisi voinut kuvitella itseäni kuuntelemaan Justin Bieberiä puolitoista vuotta sitten... Silloin kun oli korkein ''Bieber kuume'', en kestänyt sitä yhtään. Sitten asiat pikkuhiljaa muuttuivat, ja ostin Justinin levyn (itseasiassa ostin levyn jo vuoden 2010 kesällä, mutta silloin JB alkoi hiipimään rockin täytteiseen musamaailmaani.) ja minusta tuli Belieber, joka kuulostaa muuten öklöttävän siirappiselta eikä sovi minulle. :P

Nojoo, se tais olla siinä. Musa oli tärkein <3

TYK ja Samsung...

Woohoo! Katsokaas tätä! Siellä komeilee miun nimi!
Kyttäsin koko eilisen ja yönkin sähköpostia ja TYK:in sivuja tuloksetta (kappas... Olen toivoton.) ja aamulla päivitin TYK:in sivut, ja... Ta-daa! Oman nimen etsintää kuumeisesti ja sieltä se hyppäsi.
Ravasin postilaatikollakin jopa kolmesti (toivoton tapaus, niinhän mie sanoin), mutta sieltä ei tullut muuta kuin Suomalaisen kirjakaupan kanta-asiakaskortti, sekä työtodistus ym. EKLU:n kesäleiristä. Nyt odotan paniikissa kirjettä, sillä paikka pitäisi vastaanottaa 18.6. 14:00 mennessä....

Puhelinasiaa. Haluan ehkä sittenkin Samsungin Galaxy S II:n koska Samsungin sovellusvalikoima on sen verran laajempi, eikä ole varmaa kuinka suosittu lumiasta tulee, että milloin ne sovellukset sitten tulevat. Ainut huono homma tässä nyt on että hyvää liittymää on vaikea löytää. Sellaista, missä olisi kunnon nettiyhteys, muttei liikaa puhetta/tekstiviestejä.
Mutta Samsung on ruma. Nokian Lumia 800/900 on sentään nätti.


Haha... Tunnelmamusiikkia :D

Sitten vielä jotakin yleissivistävää musiikkia niille jotka eivät sitä tunne...
Hanson - This Time Around

No siis voi lol.

Lauantaina 2.6.  jaettiin todistukset, oli siis kevätjuhla. Olin ihan rauhallinen koko aamun, ja itseasiassa koko kevätjuhlan. Meinasin alkaa itkeä pariin otteeseen, sillä olin niin iloinen katsottuani todistuksen numerot, sekä saatuani 2 stipendiä. Olin erittäin tyytyväinen todistukseeni! Keskiarvoni lukuaineissa oli 9.23! Matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia olivat kymppejä. Myös musiikki ja liikunta olivat 10! En ollut uskoa. Minusta alkaa tuntua, että Tampere alkaa olla jo hieman todennäköinen vaihtoehto opiskelulleni ensivuodeksi. :>
Stipendeistä ja ym. palkinnoista vielä sen verran, ettei kukaan joka ei saanut  stipendiä saisi ajatella, että jos olisin ollut sellainen tai tällainen, olisin saanut stipendin. Itseään ei kannata muuttaa parinkympin tai hymytyttö/-poika -patsaan vuoksi. Itsekin mietin, että jos olisin ollut iloinen kaikkien kaveri yms. olisin saattanut saada hymytyttöpatsaan. Mutta ei, minä en ole sellainen ja en haluaisikaan, sillä olen tyytyväinen itseeni hyvine ja huonoine puolineni!


Musiikista..:

Njooh.. Rock ym. mikälie (en osaa määritellä musiikkeja mihinkään oikeaan genreen) on luultavasti se, mitä mie tosissani sydämestäni rakastan. Esimerkkeinä mm. HB, Skillet ja Paramore. Toisaalta kuuntelen myös Justin Bieberiä, joka on taas niin eri genrestä että huhheijaa... Arvostan toki Justinia myös ihmisenä, sekä hänen saavutuksiaan. Rakastan myös jazzahtavaa musiikkia ja pidän eniten sen laulamisesta. Suurin musiikillinen esikuvani on Darren Criss. Arvostan hänen työtään Starkid:in parissa yli kaiken muun, kunnioitan suuresti hänen saavutuksiaan Gleessä sekä Broadwaylla, mutta rakastan hänen musiikkiaan ja musikaalisuuttaan. Hän on soittanut pienestä asti viulua, ja soittaa myös pianoa ja kitaraa (ja varmasti paljon muutakin), kuten minäkin, mutten toki koskaan tule olemaan yhtä hyvä :P


Pähkinänkuoressa: Jos katsot levyhyllyäni, löydät samasta pinosta Paramoren, Justin Bieberin, Take Thatin, One Directionin ja paljon muuta. (Sekakäyttäjä.)


Vihdoin ja viimein olen saanut isäni suostuteltua uuden puhelimen ostoon, sillä vanha alkaa jo hajota käsiin ja puhelin sammuilee ihmeellisimpiin aikoihin (minkä toki korjaisi uusi akkukin :P) Tosin ainut ''huono'' juttu tässä ajoituksessa on se että ystäväni taisi juuri käydä ostamassa uuden puhelimen, en yleensä haluais ostaa mitenkää heti perää tavallaa ''matkien''. Nojoo, nyt yritän päättää Nokia Lumian (800 tai mieluummi 900) ja iPhone 4S:n väliltä, vaikkakin Nokia houkuttelee enemmän, sillä olen lumiaa jo pidemmän aikaa katsellut. Ehkäpä se tässä kiireiden hellitettyä selvenee. Lumia 900 ja iPhone 4S vertailu luettavissa tuosta linkistä ja sivulla 4 on koostevideo vertailusta. Olen tänä iltana päätynyt siihen tulokseen, että haluaisin Lumia 900 (tai sitten pakosta sen 800 :D)



Ensiviikolla.. Eensiviikollaaa!!! Yhteishakutulokset.. Alkaa jännittää ;) Haluaisin jo ostaa oppikirjoja, joita tosin pääsen ostelemaan vasta juhannusviikon loppupuolella ja sen jälkeen, sekä haluaisin jo päästä ''omaan'' asuntoon :P


Tässä sitten eräs ihana kappale... Ludovico Einaudi - I Giorni
Löysin sen lukiessani yhtä parhaimmista Kurt/Blaine fanficeistä, jonka olen lukenut. Löydät sen täältä (pg-13). Se on yksi harvoista ficeistä, joita pidän loistavina ilman pg-15 tai sen yli olevaa ikärajoitusta.

Nojoo... Blaahblaah. Se on siis tämänhetkinen mielentila. Goodbye...